Hae tästä blogista

14. helmikuuta 2017

45. päivä

Se olisi sitten 45 päivää takana. Oon ollut juomatta alkoholia 45 päivää. Tipaton tammikuu oli ja meni. Voisi sanoa että ensimmäiset 21 päivää olivat vaikeimmat. Vapaaehtoisesti tässä olen mukana, itse olen päättänyt olla juhannukseen asti juomatta tippaakaan alkoholia. Tietysti lähtökohtana oli oma valaistuminen asiassa. Kukaan ei olisi voinut päättää asiaa puolestani.

Tämä ei nyt mitenkään tavatonta ole. Olenhan ollut juomatta alkoholia esimerkiksi kahden raskauteni aikana.

Sain juuri puhelimessa aivan mahtavat tsempit ystävältä tämän asian tiimoilta. Moni ihminen, jonka kanssa olen asiasta keskustellut, on ihmetellyt valintaani (edelleen). Varmasti monelle alkoholi ei ole ongelma, ei se minullekaan ollut niin iso, mutta ajattelin haastaa itseni. En ollut ollenkaan varma pystynkö tähänkään tammikuun alussa. Mielessä olivat usein ne tavanomaiset tilanteet: sauna-lonkero, punaviinilasillinen perjantaisin tai minttukaakao.

Kuukauden jälkeen eli vaikka sen tammikuun jälkeen pitäisi kyllä enemmän mainostaa tätä tipattomuutta. Ensimmäisen kuukausi on se vaikein. Toinen on jo helpompi. Ainakin omalla kohdalla. Maksa puhdistuu ja olo on mainio! Unenlahjat ovat pysyneet samoina ja oikeastaan en ole nähnyt painajaisia kolmeen viikkoon. Uni on yhtenäistä ja näen todella paljon unia.

Olen kyllä edelleen aika saamaton viikonloppuisin, löhöilen sohvalla ja katselen nauhalta rästiohjelmat. Mutta ehdin virkata! Sainkin aikaiseksi tänä viikonloppuna ainakin 5 ruutua peittoprojektiini. Sen etenemistä voi tiirailla instagramissa

Aloitin helmikuun alussa Herkuttoman helmikuun ja siitäkin piti täällä kirjoitella mutta enpäs saanut aikaiseksi ja se onkin jo ollutta ja mennyttä. Ei pysynyt lakko kurissa. Yritin todella ja lähes kaksi viikkoa se sitten kesti se. Mutta vähemmän on tullut syötyä kyllä. Karkkia siis

Onkos siellä ruudun takana tultu lakkoiltua nyt tai edes joskus? Miten ne päättyivät?

3. helmikuuta 2017

Tipaton Tallinnassa

Olimme tyttöporukan kanssa suunnitelleet kuukausia reissua Tallinnaan. Vähän ostoksia, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Jokainen varasi oman matkansa ja niin yhtenä lauantaina kokoonnuimme Länsisatamaan, kukin omalla tavallaan kirjautuen sisään ja lippunsa lunastaneena.

Ensimmäisenä suuntasin ystävän kanssa Karnaluksiin, tietysti. Olin käynyt joulun välipäivinä jo hamstraamassa tiskirättilankoja ja nyt etsin vain muutaman välttämättömän koukun ja seitsemän veljeslankaa mummille. Se kierros oli sillä kertaa nopeasti tehty ja suuntasimme ennaltasovittuun tapaamispaikkaan. Pohdimme hyvää ruokapaikkaa ja "matkaoppaamme" Tiesi hyvän paikan joka olisi n. 4 kilometrin päässä. Ajattelimme josko taksilla pääsis kivasti, voisi sitten kävellä vaikka takaisin. Probleema oli vain siinä että meitä oli sekalainen seurakunta eli pariton määrä eikä taksit ottaneet ylilastia kyytiinsä.

Pohdittuamme hiukan, päätimme ottaa reilusti kaksi taksia ja hurauttaa komeasti paikalle. Törkeen halpaa, voin vaan suositella, alle 8€ maksoi se lysti!

Paikka oli tupaten täynnä, se F-hoone. Paikallisia, turisteja ja jouduimme odottamaan pöydän vapautumista baaritiskillä. Ystävät menivät tilaamaan juomiaan ja minä istuin baarijakkaralle ja mietin.

Baarin takaseinällä pullorivistöt komeilivat peilin edessä. Tutun näköisiä pulloja. Liitutaulu seinällä huusi kuumia juomia, glögiä olisi tarjolla ja irish coffeeta ja muita lämpöisiä juomia tammikuun tuiskuihin. Puheensorina täytti korvat huumaavasti. Ystävät saivat juomansa ja minä. En tilannut mitään. Itse asiassa siinä iskostui hyvin tämä karu tammikuun todellisuus. Istun baarissa enkä tilaa mitään. Minua ei häirinnyt kaverien juomat, minulta ei kysytty mitään onneksi ja jätin alkudrinkin tilaamatta. Päätin olla kuivin suin ennenkuin on ruoan tilaamisen aika.

Ahdisti. Ihan hieman ahdisti se tilanne jossa olin. Totesin sen ystävälle ääneen ja samaan aikaan sanoin ettei haittaa vaikka muut juo. Onpahan toisenlainen perspektiivi elämään. Erilainen mihin olen tottunut.

Kymmenen minuutin päästä saimme pöydän ja tilasimme ruokaa jotka eivät olleet hinnalla pilattuja nekään. Tilasin juomaksi sitruunalimua, joka osoittautui todella hyväksi valinnaksi. Meille luvattiin ruoka puolen tunnin odotusajalla, mutta loppujen lopuksi ruoka tuli 1h 10 min myöhässä. Luulen että siitä hyvästä saimme myös alennusta ruoan hinnasta.

Tilasimme taksin koska ilta venähti pitkäksi ja saimme tilataksin. Voi sitä riemua! Minä ja muutama muu pikkuhiprakkainen ystäväni. <3

Loppuilta kuluikin sitten ostoksia tehdessä ja laivalle päästyämme olimme hieman poikki.

Että sellainen Tallinnan reissu. Suosittelen taksilla ajoa (halpa), ravintolaa F-hoone (viihtyisä ja todella hyvä ruoka), joka ei ole niin keskustassa (osoite Telliskivi 60A) ja Karnaluksia tietysti (osoite K.A.Hermanni 1) lankahulluille.

1. helmikuuta 2017

Tammikuun ruokaohjeita

Viikon ruokalistan suunnittelut ovat pitäneet kutinsa ja kaikenlaista on ollut tarjolla. Yhdelle viikolle sattui osumaan parikin kasvisruokaa jota lapset (miksi mä kirjoitan lapsista, ne on nuoria jo!) eivät sitten oikein syöneet. En ole kyllä Varma tai en muista enää mitä he söivät päivälliseksi loppujen lopuksi mutta mulle nämä maistuivat,

Jos satutte etsimään täältä ateriavinkkejä niin tässä olisi pari ehdotusta.

Linssi-pastavuoka (nuorten mielestä ei-jatkoon vaikka olisi helppo ja halpa)

300g pasta
(1 sipuli, meillä ei käytetä ollenkaan)
2 valkosipulinkynttä
2 dl punaisia linssejä
(4 öljyyn säilöttyä artisokan sydäntä) (kirj. huom: en ole eläissäni näitä syönyt tai ostanut, en vaivautunut kaupasta edes etsimään kun tiedän etteivät olisi maistuneet lapsi nuorille kuitenkaan)
500g tomaattimurskaa
kasvisliemikuutio
1 tl basilikaa
mustapippuria
juustoraastetta (mozzarella esim.)

Pilko sipulit, kuullota ne rasvassa. Lisää tomaattimurska ja huuhdotut linssit, liemikuutio, artisokka ja basilika.
Lisää 2-3 dl vettä, keitä kunnes haihtunut ja linssit pehmenneet. Lisää pippuri.
Keitä pasta.
Voitele uunivuoka, lado siihen pasta ja kastike ja ripottele juustoraaste päälle.

15 min / 200C

Punajuurikiusaus

(tätä ei nuoriso edes maistanut, mina lopulta söin KOKO vuoallisen parissa päivässä. Oli vaan niin hyvää.)

500g punajuurta
500g perunaa (esim. rosamunda)
1 sipuli (en käyttänyt)
1 omena (jäi käyttämättä)
2 rkl öljyä
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
1 tl timjamia
2 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
2 rkl margariinia
2 rkl korppujauhoa

Kuori ja suikaloi punajuuret ja perunat (käytin ihan vaan kuorimaveistä ja veistä). Kuori ja suikaloi sipuli ja omena. Kuullota sipulit ja omena öljyssä. Lisää pannulle punajuuri- ja perunasuikaleet. Ana kasvisten hetken aikaa paistua (en muuten enää osta pakasteperunaa). Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla (vaikka pakasteperunasuikaleita saa ILMAN sipulia)
Nostakasvisuikaleet voideltuihin pieniin uunivuokiin tai yhteen isompaan uunivuokaan (mulla iso). Sekoita kerma ja maito ja kaada seos kasvisten päälle.
Asettele pinnalle muutama nokare margariinia ja ripottele päälle korppujauhoja.

Paista kiusausta 175C uunissa n. 45 minuutista tuntiin vuokien koosta riippuen.

Ja sitten aivan huippu kaalilaatikonohje löytyy Valion sivuilta. Toki, siinä on kermaa ja maitoa, mutta niin hyvää...




Lukijat