Hae tästä blogista

18. elokuuta 2016

Syksyn satoa läheltä ja kaukaa

Karviaisia sukulaisten puskista

Uusia perunoita omasta ämpäristä


Omenoita omasta puusta, ehkä syyskuussa

Mustikoita kerätty 10 litraa talven varalle pakkaseen
Karhunvatukoita äidin pensaasta

Hunajaa äidin mehiläisiltä, tilauksia toimitellaan ja itsekin herkutellaan

Chilejä omista puskista. Ovat muuten tulisia!



Pihlajanmarjat omasta puusta. En ole koskaan vielä näistä tehnyt mitään. Pakkasen pitäisi purra ensin, mutta linnut ehtivät ennen minua.Jos keräisi ja laittaisi pakastimeen. Kuivattuna voisi toimia jogurtissa.

Mitäs teidän puutarhoista löytyy talven varalle?


16. elokuuta 2016

Oman elämän triathlon

Minulla on jostain syystä aina viimeisillä lomaviikoilla pakko kokeilla jotain uutta ja "radikaalia". Yhtenä vuonna kokeilin karppausta, mutta viikon jaksoin sitä. Ei toiminut minulla. Nyt päätin kokeilla kokeilla leivätöntä ruokavaliota. Puputan tosi tummaa reissumiestä aamuisin ja iltaisin ja olo on kuin pullataikinalla. Tykkään tummasta leivästä enkä juuri syö vaaleaa leipää.

Olo helpottui jo muutamassa päivässä. Turvotus laski eikä minun tehnyt mieli juurikaan edes herkkuja. Otin tilalle aamupalaksi maustamatonta jogurttia (jota syön kyllä muutenkin), johon laitan joukkoon mustikoita (pakastimessa 10 litraa itsekerättyjä), ruokalusikallisen kurpitsansiemeniä ja auringonkukansiemeniä. Ja kun haluan herkutella valutin hieman juoksevaa hunajaa. Annos oli yllättävän täyttävä ja kuppi kuumaa teetä kruunasi aterian.

Sitten innostuin itse valtavasti mahdollisuudesta juosta porukassa. Kun en siis ole juossut kahteen ja puoleen vuoteen oikein ollenkaan. Vuonna 2013 juoksun naistenkympin toukokuussa ja syyskuussa hurautin Espoossa rantakympin. Sitten juoksuinnostus lopahti.
Esko E2O-blogista "kutsui" mukaan lukijoitaan lenkkikerhoon ja innostuin ihan valtavasti. Porukassa juokseminen on niin kivaa ja siihen jo melkein totuin noissa tapahtumissakin. Yksin juokseminen on niin tylsää vaikka olisi musiikkia ja kaikkea.

Päätin ottaa oikein kunnolla liikunnan kannalta ja polkaista pyörällä Munkkiniemeen. Kun reittisuunnitelmat oli tehty, sovin vielä tapaamisen sukulaisen kanssa samaan paikkaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ei vaan kolme. Liikunta, sukulaiset, ja reippailu!

Poljin kymmenisen kilometriä suhteellisen kevyesti ja aikaakin meni vain n. 40 minuuttia. Tietysti sain sateen niskaani, mutta se ei erityisemmin haitannut. Piristi kyllä hieman. Oikein sujuva reitti oli. Ehdin hengähtää sukuloimassa pari tuntia ja söinpä hieman mustikkapiirakkaakin. Ehkä virhe...

Sitten lenkkeilimme iloisessa seurassa n. 7 kilometrin matkan aikaan 50 minuuttia ja minäkin pysyin joukossa eikä ollut yhtään raskasta! Porukassa kaikki sujuu ja vauhti oli leppoisaa. Mieletön kokemus juosta ihan ventovieraiden seurassa. Niin luonnollista ja vesisade loppui sopivasti juoksun ajaksi.

Kun pääsin lopuksi vielä huoltopisteeseeni niin söin pienen palan vielä piirakkaa ja poljin iloisessa vesisaateessa jälleen kotiin.

Ihme kyllä, en ollut yhtään niin poikki kuin olisin luullut kotiin tullessani. Aion mennä uudestaankin.




13. elokuuta 2016

Iso haave toteutunut

Kauan olen täälläkin haaveillut, voivotellut ja ihastellut. Olen säästänyt rahaa joulu- ja syntymäpäivälahjoista, pistänyt sukan varteen kahisevaa kun olen myynyt kirpputoreilla omaisuutta. Olen kolunnut nettikirpputoreja, bongaillut alennusmyyntejä ja kiertänyt kirpputoreja.

Ei ole auttanut yhtään asiaa. Tulin siihen tulokseen että saan ostettua haluamani mailman ainoat mukavat korkokengät suoraan kivijalkaliikkeestä Helsingistä. Yksi uusi ostos sallittakoon minulle, joka on ollut mukana "Vuosi ilman uusia vaatteita" kolmisen vuotta. Käytössä olleita nykyisiä korkokenkiä olen käyttänyt kuutisen vuotta ja nyt pinta alkaa halkeilemaan, ne ovat siis kangasta osin. Ja kyllä. Omistan tällä hetkellä yhdet (1) korkokengät. Olen vähän kranttu enkä ole löytänyt toisia sopivia enkä oikeastaan ole tarvinnutkaan.

Mitä minä sitten löysin? Mistä kengistä olen sitten haaveillut monta vuotta?


Minna Parikan mustat Jodie korkokengät. Kuvat on otettu liikkeessä. Kokoni on 37 puolipohjallisella. Täydelliset.

Nyt voi juhliin kuin juhliin laittaa jalkaan kengät, jotka on hyvät jalassa ja ovat näyttävät.

:)

11. elokuuta 2016

X - Särkänniemi 2016



Teimme heinäkuussa yhden päivän reissun Tampereen Särkänniemen huvipuistoon. Tapasimme miehen sukulaisia samalla. Päivä oli oikein onnistunut.

Olin päättänyt etukäteen että uutuuslaite X:ssä oli käytävä. Emme käy joka vuosi Linnanmäellä ja Särkänniemessä, joten tämä oli nyt vaihtoehtona. Katsoin vahingossa youtubesta videon laitteesta ja se oli suuri virhe. Laite näytti suorastaan hirveältä.

Mutta paikan päällä rohkaistuin ja kysyn porukalta että kukas lähtee messiin! Yhden aikuisen sain liikahtamaan mutta hän perääntyi pitkän jonon hännillä. Seurakseni jäivät kaksi alle 13 vuotiasta lasta ja mietin että kukas tässä nyt uhkarohkea hullu on. En tiedä ketä pelotti eniten. Olen ollut elämäni aikana monissa hurjissa laitteissa ihan vapaaehtoisesti ja olen neljänkympin korvilla jo ajatellut josko olisin liian vanha tähän touhuun. Tuleekohan mulla paha olo?

Laite oli ovela. Vaikka se keinui ja pyöri samaan aikaan, ei tullut paha olo. Korkeuskaan ei pelottanut. Kylmiä väreitä ei tullut siitäkään että laite pysähtyi vähän väliä liki vaakatasoon tai pää alaspäin. Ympärimenokaan ei pelottanut, vatsassa ei tuntunut millekään eikä päässä pyörinyt.

(jos olet menossa laitteeseen jatkossa, ei kannata ehkä lukea. Tämä on oma kokemukseni eikä sitä kannata ajatella!)


Ainoa ajatus, mitä minulla oli laitteessa pää alaspäin, oli että tipun. Se kauhun tunne että kuolo korjaa pois jos tipun. Siksi pidin kynsin hampain kiinni laitteen turvakaarista. Siinä samassa minulla tuli mieleen vieressä istuvat pikkuiset! Heillä oli väljempää ja mietin miltä heistä tuntuu. Minusta alkoi tuntua että oli virhe houkutella heidät mukaan. En uskaltanut jälkeenpäinkään todeta mitä todella ajattelin laitteesta, koska lasten ilmeet laitteen pysähtyessä kalmankalpeat. Heitä oli varmasti pelottanut, mutta he eivät sitä ääneen sanoneet.

Kannattaa kuitenkin kokea vauhdin hurma! Hurjin laite pitkään aikaan vaikka olen mm. käynyt Orlandossa Amerikassa vuoristoradoissa ja Port of Aventurassa Espanjassa.. Laitteesta poistumisen jälkeen olin sitä mieltä ettei koskaan enää uudestaan, mutta kyllähän aika kultaa muistot myös tässä tapauksessa.

8. elokuuta 2016

King´s Cross platform 9 3/4


Lontoosta löytyy myös Harry Potter - faneille King´s Cross - rautatieasema, josta Harry Potter lähti useimmiten noitakouluunsa. Asema ei ole vaikea löytää, mutta vaatii vähän kekseliäisyyttä löytää valokuvauskohde.

 Seinä, josta mennään läpi noitamaailmaan, oli veikeä. Sait kuvatuttaa itsesi kaulaliina liehuen matkalla kouluun. Tässä kuvassa avustaja heiluttaa liinaa ja päästää sopivalla hetkellä irti joten valmiissa kuvassa näyttää siltä että lentää. Kuvan sai sitten ostaa liikkeestä. Seinän vieressä oli Harry Potter kauppa.

Kuvan ihmiset eivät ole meille tuttuja. Jos halusi kuvattavaksi, olisi pitänyt jonottaa. N. kolmekymmentä innokasta fania olisi ollut edellämme. Meille riitti nähtävyys itsessään.



6. elokuuta 2016

Ja Lontoossa me söimme..


Fish´n´chips. Voiko olla klassisempaa ruokaa to do -listalla kuin kalaa ja ranskalaisia? Mun mielestä se juttu, mikä pitää maistaa kun Lontooseen matkustaa. Meidän kalat ja ranskalaiset olivat hintavia, me ostimme ne Tower of London-nähtävyyden vierestä. Lisäksi jäi mieleen paikasta että pulut kakkasivat meidän päälle, istuimmehan puun alla syömässä. Ohi menivät päistä, mutta reput saivat osumia..






 Chipotle -tuo amerikkalaisten pikaruokaketju, johon ihastuimme Amerikassa pari vuotta sitten, löytyy myös Lontoosta! Iso maissilettu, joka täytetään toiveestasi. Valkoista vai ruskeaa riisiä? Mustia papuja vai valkoisia papuja kastikkeessa? Kanaa (joka oli meillä aina se oikea vaihtoehto) ja sitten chilikastiketta (kolme tulisuus astetta), kermaviiliä ja pakettiin. Tuhti on käärö, mutta niin kevyttä syötävää että ähkyä ei saa ellei ole tosi pieniruokainen.Että jos on ihastunut ruokaan kaukomaissa, sitä saa myös lähempää eli Lontoosta. Suosittelen kokeilemaan! Hinta-laatusuhde: kohtuullinen




Isoja mansikoita dipattuna maitosuklaaseen? Kuulostaa herkulliselta ja toteutimme toisen jälkeläisen toiveen. Hyvää oli. Ostospaikka: Harrods. Hinta-laatusuhde: hyvä. Oliko kallista? Oli. 5 Isoa mansikkaa 10£. Oliko sen arvoista? Oli.

Viikon ainut hampurilaisateria! Paikka: ShakeShack. Mistä tuttu? Amerikasta jossa keksitty. Oliko hyvää? Täydellistä. Maistui uuri siltä miltä piti. Hinta: kallis, kalliimpi kuin Amerikassa. Oliko sen arvoista? Oli.





5. elokuuta 2016

Dianan muistomerkkipuro -Lontoo-





Prinsessa Dianan muistoksi oli tehty valtavan hieno puistoalue jossa vesi virtasi ikäänkuin lähteissä. Ympyrän muotoinen vesiallas oli tehty hänen muistolleen ja ilmensi hänen kaikkia puoliaan. Minulle tuli rauhaisa olo, vaikka paikalliset lapset juoksivatkin ja pelleilivät vedessä ja huusivat ja tietysti leikkivät. Kannattaa käydä katsastamassa, jos ilmaantuu mahdollisuus.






3. elokuuta 2016

Ihan ihana Lontoon reissu - nähtävyydet

Tässäpä teille ensimmäinen kuvapläjäys meidän lähes viikon kestävältä Lontoo-reissulta. Ilma oli mitä parhain; paistoi aurinko (Lontoossako?), ei satanut vettä kertaakaan (Lontoossako muka?) ja sateenvarjot olivat turhia. Kaikkialla puhuttiin englantia (yleensä reissuillamme ei kukaan puhu äidinkielenään englantia) ja meitä ymmärrettiin. Näimme paljon ja juuri sopivasti kaikkea.


Puhelinkopit on klassikoita. Niitä ilmeisesti käytetään edelleen!

kaksikerroksinen bussi. Harva oli enää se vanha malli. Tuli matkustettua yläkerrassa.

BigBen

Linna

London Bridge

The Monument

British museum

Faaraot

1. elokuuta 2016

Kesäloma tuli ja kesäloma meni

Heippa vaan kaikille!

Hupsista. Tulikin sitten tahaton blogiloma muun loman ohessa. Tarkoituksena oli kirjoittaa jokaisesta lomaviikosta oma postauksensa jokaisen viikon jälkeen, mutta jotenkin tämä tietokone oli käytössä muulla perheellä koko ajan. Nyt siihen tulle parannus.

Valitettavasti edelleenkään en saa kuvia laitettua koneelle kännykästä ja se kyllä harmittaa. Teksti ilman kuvia on kuin yrittäis syödä halkoa lusikalla.

Kesäloma oli ansaittu ja hyvin vietetty. Viisi viikko juhannuksesta ja tänään oli ensimmäinen työpäivä.

Ensimmäisellä lomaviikolla olin lasteni kanssa kolmisin (voiko heitä nyt enää lapsiksi kutsua kun eivät enää alakoulua käy?) Enimmäkseen kävin läpi töistä tuotuja tavaroita läpi ja mietittiin yhdessä seuraavan viikon reissue. Mitä ottaa mukaan, mitä ei ainakaan tarvitse, onko jotain ostoslistalla ja mitä vielä voisi miettiä että haluaisi nähdä.

Voi olla että siivosinkin koko talon, mutta voi myös olla että se jäi tekemättä.

Sen muistan että oikein ahmin kahden kolmen viikon ajan Vampyyripäiväkirjojen 5 kautta Netflixistä. Sitten kuulin että kuudes kausi on jo alkanut Suomen televisiossa. Äkkiä nauhalle!

Varasin kirjastosta kuudennen kauden kokonaan ja kolme dvd:stä katsoin kahdessa päivässä. Nyt on seitsemäs kausi avattu ja turvallisesti menee talteen jonnekin pilveen.

Innostuin myös katsomaan youtubesta America´s got talent- ohjelmaa. Huikeita esityksiä, joita katsoo uudelleen ja uudelleen. Pientä fanitusta siis ilmassa.

Siinä se ensimmäinen lomaviikko manikin kivasti.

Lukijat