Hae tästä blogista

29. toukokuuta 2013

Pesupähkinöiden arviointi

Kirjoitin blogiini maaliskuun alussa pesupähkinöistä. Ja nyt seuraa selostus mitä tykkäsin niistä.

Ensinhän hieman epäilin niitä. Miten luumarjat voisivat mitenkään pestä pyykin tai edes paremmin kuin tavalliset nestemäiset pesuaineet?? Marjojen näköisiä pähkinöitä laitetaan pieneen kangaspussiin pyykin joukkoon ja pestään normaalisti eikä muuta pesuainetta tarvita. Mille pyykki hais.. tuoksuu pesun jälkeen?

Merenneidon pesupähkinät loppuivat aikanaan ja ostin uusia ruohonjuuresta pussillisen. Kilohinnaltaan hieman edullisempia.

Nyt en käytä mitään muuta. Perhe ei ole juurikaan valittanut pesutuloksista. He tosin eivät pyykkikonetta edes käytä. Valkoiseen pyykkiin käytän vielä nestemäiset loppuun, mutta kaikkeen muuhun käytän luumarjoja. Ne ovat olleet tosi hyviä, tykkään käyttää niitä ja aion käyttää jatkossakin. Mitään moitittavaa en niistä löydä. Pelastan maailman! Ehkä voisin joskus ostaa eteerisiä öljyjä, jos haluaisi tuoksua vaikka lakanapyykkiin.

Suosittelen!
Pesupähkinöitä eli luumarjoja pussissa

28. toukokuuta 2013

Puolen vuoden nautiskelut juomina

Ostin talvella mintun makuisen kahvijuoman. Tämä nautitaan kylmänä

Kahvilassa ostin ihanan kaakaon kermavaahdolla

Hiihtolenkin jälkeen maistuu aina (tuli)kuuma mehu

Kullanvärinen pullo, oli hyvää..

Huhtikuussa laivalla nautimme lasillisen (oikeaa) shampanjaa

Kahvilassa nautittu Chai Latte. Oli muuten makea! Ja niin hyvää...

27. toukokuuta 2013

Naisten Kympillä

Nukuin edellisen yön suht hyvin, en jännittänyt kuten tapanani on yleensä enkä nähnyt painajaisia..

Söin normaalin aamiaiseni ja mietin miten pärjään noin puoli kolmeen asti ruoatta...

Mietin kauan jaksanko ottaa reppua mukaan. Se pitäisi laittaa Töölön kisahalliin säilytykseen, ja mietin tarvitsenko oikeasti varasukkia, takkia, aurinkovoidetta, nenäliinoja, rahapussia tai jotain muuta tarpeellista.

Tyydyin ottamaan mukaan kasarivyölaukun, jota olen käyttänyt kirppiksillä myydessä rahapussina. Sinne mahtui kännykkä pusseineen, bussikortti, litteä kukkaro johon mahtui rahaa ja maksukortti, nenäliinoja ja sitten ennen lähtöä ne prillit, kun niiden kanssa ei voi juosta.

Olin löytänyt perjantaina pitkähihaisen juoksupaidan lähikaupasta ja päätin laittaa sen Naistenkympin juoksupaidan päälle. Lippis lähti mukaan koska en osaa juosta ilman hattua. Juuri ennen lähtöä nappasin mukaan vielä oranssin huivin. Pitkät juoksutrikoot, suosikkijuoksusukat ja ajankuluttamat juoksulenkkarit jalkaan ja menoksi!

Pakollinen lippis, kasarivyölaukku ja oranssi huivi

Lähdin hyvissä ajoin kotoa kohti Helsinkiä.


Tapahtumapaikalla ei juurikaan ollut väkeä kun sinne pääsin noin klo 9.50. Vessoihin ei ollut jonoa :)
Kaikki ihmiset (minun nähdäkseni) olivat porukalla liikkeellä, mikä tietysti olisi ollut hauskinta. Ensi vuonna sitten minäkin oikeasti kerään porukan joka lähtee mukaan! Se hengailu onnistuu porukan kuin porukan kanssa. Juoksu/kävelyvauhdin jokainen voi valita sitten itse.

Klo 10 oli vielä aika tyhjää...

Itse olin ajatellut jo pitkään hölkkävauhtia. Viime lauantaina juoksin kymmenen kilometriä ensimmäistä kertaa elämässäni ja se sujui ihan mukavasti. Oli tilaa juosta!

Kävin vaihtamassa pitkähihaisen juoksupaidan naisten kympin paidan alle, niin näytin sitten ihan virallisestikin tapahtumaan osallistujalta.

Ensiksi siellä esiintyi joku bändi Naisten kymppi house band mr c. Sitten esiintymislavalle nousivat Helsinkin kaupungin liikuntaviraston liikunnanohjaajat ja olisin kyllä halunnut olla vastapäisellä kalliolla katsomassa kun 20000 naista liikkuu samaan tahtiin. Toivottavasti joku tajuaa laittaa vaikka Youtubeen :) Sitten esiintyi ja tanssitti Sambic tanssikoulu ja sit oli vuorossa Virve Rosti! Siinä vaiheessa alkoi sade... Mietin että voi jee! Onneksi se ei kauaa kestänyt ja kun ilman lämpötila oli kuitenkin liki 20C niin ei kylmä juurikaan tullut. Tuuli oli välillä navakka, mutta kuivattipa se sitten sopivasti ennen lähtöä. Naisten kympin perustajajäsen Anneli Jalkanen piti puheen jonka jälkeen Anne Sällylä veti ihanat kasarijumpat ja saatiinpa me vielä opastusta PSY:n tanssiinkin :) Mikä fiilis!
lähtöportti

Sit jo pamahtikin lähtölaukaus Juoksijoille isolla J:llä. Tuli kiire portille jotta pääsisin hölkkäporukkaan. Ehdin hyvin ja pystyin hölkkäämään omassa tahdissa, joskin aika hitaassa. Mutta hyvä niin, en väsynyt ihan niin helposti.

Ensimmäisen kilometrin kohdalla olivat ensimmäiset kannustajani! Lapset ja mies sekä muuta sukua. Oli tosi kiva yllätys, vaikka tiesinkin että he tulisivat. Juoksimme keskellä ajoväylää, poliisit estivät muuta liikennettä, jotta me saimme juosta, jutella ja nauttia matkasta. No minä kuuntelin sujuvasti mitä muut höpöttelivät.

Kolmen kilsan kohdalla oli tarjolla raikasta vettä ja otin mukin, join pienen kulauksen ja heitin pois. Näytti riittävän. Jokin europarlamentaarikko tarjosi reitillä suolakurkkuja! Viihdyttäjiä ja kannustajia reitillä oli jos jonkinmoisia. Etukäteen huolehtimani ylämäki osoittautui helpoksi. Kaikki olivat helppoa kun juoksi toisten perässä, kuuli hauskoja juttuja ja pystyi keskittymään vaan juoksuun. Tai oikeastaan liikuin eteenpäin ilman että tarvitsi oikeasti miettiä edes juoksua. Kerran jouduin sitomaan kengännauhan, tuli pysäytys ja toisella kerralla lippis lensi päästä kun tuli lahdelta odottamaton tuulenpuuska. Kanssakilpailija ihanasti nappasi sen minulle maasta. Kiitos!

7 kilometrin kohdalla oli taas vesipiste ja päätin hörppiä samaan tapaan. Sen jälkeen sain taas kannustusta äidiltä ja ystävältä. Juoksu tuntui helpolta.

Maali näkyi 9,5 kilometrin kohdalla ja pinkaisin vielä kunnon juoksuun, helppoa se ei ollut, jotkut päättivät kävellä tai jäädä seisomaan keskelle, ohi ei päässyt vasemmalta eikä mistään. Mutta eipä tuo siinä vaiheessa enää ärsyttänyt.

Maaliin päästyäni olin aika poikki. Mutta hengissä. Suuntasin kohti ruokapistettä, josta saikin ruusun ihan esimmäisenä. Pastasalaatti, jogurttia eri muodoissa, energiapatukka, ruisleipä, vissyvettä, esitteitä... ja ihana naisten kymppi 30v kassi!

Elämäni ensimmäinen naisten kymppi oli onnellisesti ohi ja fiilis oli ihan mahtava. Jaksoin hölkätä koko matkan ja voin kyllä todeta, että olisin voinut juosta kovempaakin, mutta en ehkä sittenkään olisi pystynyt. Ja kun yksin olin liikkeellä, ihan fiksuakin. Aika oli kuitenkin 1 tunti 7 minuuttia.

Olin etukäteen päättänyt olla paikalla loppuun asti mutta sitten tuli kylmä ja nälkä. Päätin lähteä kotiin.

Ihana päivä. Kannatti mennä! Kannatti osallistua. Ja menen varmasti ensi vuonnakin.




voittajan ruusu ja odotettu ruokakassi

Seuraava kisa jo häämöttää... Rantakymppi :)

20. toukokuuta 2013

Elämäni nappeina...

Huomasin tässä eräänä päivänä (huomaa taas teksteistä että on tullut otettu kuvia, ajateltua asioita ja kirjoittamista muttei ole saanut aikaiseksi kirjoittaa, joten ajantaju on mennyt), että elämääni on sujahtanut paljon erilaisia nappeja. Vai mitä sanotte näistä?

Löysin Tallinnan reissultani Karnaluks-askartelukaupasta aivan ihania isoja nappeja. En vain tiedä vielä mitä teen niistä. Ehkä koruja?



Nämä napit ovat myös puuta ja löysin ne samaisesta putiikista kuin yllä olevat...Johonkin ne tulevat koristamaan...

Tämä paita löytyi sattumalta, heräteostoksena Terranova-liikkeestä.. Tallinnasta. Sellainen peruspusero, jollaisia ei ole liikaa. Oranssia ei ollut joten sovin itseni kanssa että tämän on sovittava.

Tämä ihanuus taas löytyi kirpputorilta pari viikkoa sitten. ostin sen kokeilematta, ihastuin siihen välittömästi! Napit, väritys, koko - täydelliset. Mallisto on muuten "A tribute to Marimekko H&M".

 
Värjäämäni valkoinen neulepusero valkoisilla napeilla hurmaa minut joka päivä vieläkin. Se onnistui niin hyvin ja se on niin mukava päällä..

 
Oranssi pitkähelmainen lyhythihainen napillinen paita on myös lähellä täydellisyyttä. Ostettu kirpputorilta.


Nappikoruja opin tekemään ystäväni käsityöillassa. Ihan tosi helppoja tehdä ja niin persoonallinenkin. Tämä on ensimmäinen. Nappeja on vino pino odottamassa tekemistä.. Yhden taisin tässä väsätäkin yhdelle ihanalle ihmiselle...

Napeista on moneksi!

18. toukokuuta 2013

Siihen on melkein viikko

Kun juoksen Naisten Kympissä! Tänään juoksin elämäni ensimmäisen kerran kymmenen kilometriä. Olin kysynyt kokeneemmilta neuvoa, kannattaako juosta kymppiä ennen kisaa ja sain kivasti neuvoja.
 Nyt hyvillä mielin odotan ensi viikonloppua ja helpottuneena siitä että matka ei ole liian raskas minullekaan. Hölkkäryhmään silti menen, tuskin jaksan juosta tuntiin koko matkaa kuitenkaan.

Sain myös postia tällä viikolla ja olin siitä hyvin iloinen.

Elikä varmaankin juoksuinnostukseni on vienyt kirjoittamishaluni vähäksi aikaa.

1. toukokuuta 2013

Toukokuun alkua

Kyllä se kevät vihdoin tuli! Lumet suli kivasti ja olen päässyt jo lenkille ulos ihan turvallisestikin. Matkamittarit vaan eivät ole minun puolellani. Mutta olen löytänyt hyvän reitin jota juosta ja varmaankin se kevään kohokohta menee hölkäten. Juoksen ja hölkkään maaliin asti vaikka henki menisi.

Kaikenlaista ajateltavaa on tässä kuukauden sisään ollut. Ensi syksy on haastava kun vaihdan työpaikkaa. Ajatukset ovat lentäneet paljonkin eri asioissa, ja olen melkein tullut hulluksi kun en niitä ole tänne ehtinyt kirjoitella. Työkaverit ovat saaneet osansa, pieninä osina onneksi työn lomassa. Ja ihan positiivisessa mielessä :) Siis lähinnä ajatuksia ihan kaikesta, elämästä, ihmisistä ympärillä, elämäni valinnoista.

En lähde työpaikastani siksi etten viihtyisi. Rakastan sitä paikkaa, se on ollut melkeinpä henkireikäni viimeiset 8 vuotta. Mutta ajattelin katsoa, onko muutos hyvästä. Vaihto on jo sovittu, lopullisesti en ole lähdössä, kai? Tässä vielä lomiin asti olen samassa paikassa. Moni asia askarruttaa tulevassa. Mutta toisaalta olen tyytyväinen ratkaisuuni.

Jotain uutta on joskus kokeiltava.

Iloa Kevääseen!

Lukijat