Hae tästä blogista

29. joulukuuta 2012

Desigual paita

 Tämä hurmaava paita löytyi yhdestä paketista. Se on erittäin mukava päällä. Murisen välillä lapsille kun pitävät mukavia yksiä paitojaan päällä monta päivää putkeen, syyllistyin samaan tällä viikolla..

Miehen joululahja :)

<3

28. joulukuuta 2012

Joulun lahjat


Ihana joulu on takana ja lahjaksi tuli:
Pikku Prinssi kirja (aivan ihana tarina)
Space angry birds (lapselta)
kynsilakkoja
Oranssinvärinen räsymatto (juuri sopiva sängyn viereen)
E.L. Jamesin Sidottu-kirja (luettu 550 sivua neljässä päivässä, oli hieman koukuttava, K-18)
Desigualin Marilyn Monroe- paita <3
Skype kuulokkeet
Lahjakortti kauneushoitolaan <3
iso valkoinen Toblerone (lapsi kuuli toiveen :))
ja sit suklaata koko perheelle


Ihana Joulu :)

26. joulukuuta 2012

Hyvää jatkoa

En kykene kirjoittamaan ainuttakaan sanaa joulustani. Siihen on syy yhdessä kirjassa jonka sain lahjaksi. Olen Sidottu tähän kirjaan. Palaan asiaan kun kirja on luettu. Noin huomenna.

24. joulukuuta 2012

Joulukorttisatoa


Yksinkertaisuudessaan ostin (en suinkaan tehnyt!) kierrätyskeskuksesta pieniä olkikoristeita, joita minulla oli toki jo ennestäänkin, laitoin kiinni ja kirjoitin tai laitoin kultakirjaintarran HYVÄÄ JOULUA.  Näitä oli kiva tehdä.


                                   RAUHALLISTA JOULUA KAIKILLE !

20. joulukuuta 2012

Oranssifriikin täydellinen kirppislöytö


Löysin lastenvaatekirppikseltä (oli naistenviikot) itselleni aivan ihanan villatakin. Koko oli S, joten sitä piti koettaa ensin... Se sopi täydellisesti ja kun hintakin oli täydellinen (2€) ja täydellinen väri niin ostin pois.

Ihan paras!

19. joulukuuta 2012

Tuunattu lyhty


Laitoin "joulu saa tulla" lyhtyyn edellisen kerran jäätä, joka vahingokseni suli liian nopeasti ja luovuin ajatuksesta.

Tässä kiepasin lasin ympäri oranssia silkkinauhaa ja sidoin sen punaisella nauhalla kiinni. Kestävä ja saa helposti vaihdettua. Eikä sula pois.

18. joulukuuta 2012

Oma pipari

Jokainen saa koristella oman ison sydän piparinsa kuin tahtoo. Tässä minun tämänvuotinen.

17. joulukuuta 2012

Vuoden piparit

En jotenkin pysty aina innostumaan piparitalkoista. Meillä niitä ei tehdä isoa määrää edes, kuten joinakin vuosina on tullut tehtyä.

Kun lapset olivat pieniä, me kutsuttiin naapurin lapset ja äidit oikeisiin piparitalkoisiin. Lapset jaksoivat noin 5 leipoa, aikuisille jäi loput, mutta mukavaa aikaa se oli. Silloin näki äitejä enemmän ja lapset saivat leikkiä toistensa kanssa.

Joka vuosi mies kehittelee jotain uutta taloa, tönöä tavallisen talon sijaan. Minä ennenmuinoin vannoin ranskanpastillien perään katolla, tänä runsaana aikana ne on jotain muuta. Englannin lakritsia ja ässämixiä.

Tämänvuotinen luomus on ESB.

16. joulukuuta 2012

Joulu saa tulla

Kyllä sen joulun tunnelman ja odotuksen saa aikaiseksi oikeastaan nykyään vasta kun lasten joulujuhlat on juhlittu.

Maa on niin kaunis -laulu saa aina kyyneleet silmään.

Ihanaa joulunodotusta kaikille.

12. joulukuuta 2012

Kunnon äidin kuhavuoka

Ote kirjasta " Stressaavatko neuvolan puheet terveellisestä ruokavaliosta?"

Aina välillä tulee yllätettyä lapset, nuo kasvisruokaa rakastavat kullanmurut. Yrittänyttä ei laiteta, sanon minä.

Joskus pitää olla tarjolla muutakin kuin jauhelihakastiketta tai maksalaatikkoa...

Valitettavasti ruoka valmistui jo edellisenä päivänä ja meni muihin suihin ennenkuin ehdin kuvaa ottaa. Mutta ensi kerralla sitten!

Ohje on kirjasta Yksikätisten keittokirja.
Kirjoittaneet Senja Larsen ja Riitta Aukia vuonna 1996.

Kunnon äidin kuhavuoka

1 pieni kesäkurpitsa
1 pieni parsakaali (jätin itse pois, vähentääkseni kasvismäärää ja kammotusta)
1 purjo (hups, tämäkin jäi pois)
1 porkkana
öljyä voiteluun
4 kuhafilettä (nahattomia) (Meille riitti 2)
1/2 sitruunan mehu
1/2 tl suolaa

Kastike:
2 dl kevytranskankermaa ( en mä kevyttä löytänyt mutta ranskankermaa kuitenkin)
1 dl kevytkermaa
1/2 tl sitruunapippuria
1 tl Aromat-suolaa (käytin tavallista)

Lisäksi:
1/2 dl tillisilppua (tämäkin jäi laittamatta. ei ollut listassa)

Viipaloi kesäkurpitsa. Halkaise, huuhtele ja viipaloi purjo ja porkkana.
Laita kasvikset mikrovuokaan. Kypsennä täydellä teholla (laitoin tilkan vettä mukaan) n. 8 minuuttia.
Öljyä uunivuoka ja nosta kuhafileet vuoan pohjalle. Purista sitruunanmehu päälle ja mausta suolalla. Lisää kasvikset kalan päälle.
Sekoita yhteen kermat ja mausta. Kaada päällimmäiseksi uunivuokaan.
Laita 175C uuniin n. 30 minuutiksi, kunnes kala on kypsää ja valkoista. Koristele tillillä.

Oli kyllä suussasulavaa, sen teki varmaan noi kermat johon en ole tottunut. Kesäkurpitsa ja porkkana riittivät ihan hyvin, varmaan voi laittaa mitä vaan..

Kokeilemisen arvoinen!

Noh, kala maistuu aina lapsille, kasvikset (pehmeät) eivät. Niin tälläkin kertaa. Minä herkuttelin!

11. joulukuuta 2012

Olipa kerran maanantai

Jotenkin alkaa tuntua että maanantaisin tapahtuu kaikkein eniten. Ei mitään maata mullistavaa, mutta pieniä yksityiskohtia, sellaisia joita kerrot ohimennen työkaverille tai illalla perheelle.. Ihan pieniö minusta hauskoja juttuja.

Sunnuntai-iltana se alkoi. Etsin lapsen kotiavaimia hullun lailla, kun ne eivät olleet siellä missä yleensä ja pitäähän lapsen kotiin maanantaina päästä. Ei repussa, neljän takin taskussa, kolmen ulkohousujen taskussa, mun takin taskussa, eteisen laatikossa, eteisen lattialla. Ei missään. Olisiko unohtunut kaverille, kävikö tällä viikolla kaverilla kylässä? Lapsi oli jo nukkumassa joten yksin pähkäilin näitä ja sain pähkäillä aamuun asti. Luultavasti en edes näkisi lasta aamulla kun lähden aikaisemmin töihin kuin hän herää. Päätän kirjoittaa lapun asiasta laukun päälle ja menen nukkumaan.

Maanantaiaamu: Etsin edelleen avainta ja nyt se mun lappukin on kadonnu laukun päältä. Kirjoitan uuden. Ai, se olikin tippunut laukun alle. Jaahas.Sujautan avaimeni näkyville sivutaskuun, joudun luovuttamaan omani. Katson vielä kerran laukun sisään kirjojen alle. Noh, avain. Siellä. Tallessa. Huoh.

Lähden töihin hieman kiireessä ja huomaan puolimatkassa pysäkkiä että unohdin tärkeän varusteen kotiin ja palaan hakemaan sitä. Myöhästyn siitä paremmasta bussista.

Töiden jälkeen tulen kotiin ja lähden autolla kauppaan. Iso lista viikon tavaroista. Ostan kaikki tarvittavat ja palaan kotiin.
Alan purkaa kassin sisältöä jääkaappiin ja ihmettelen. En muista ostaneeni mansikka-viilis purkkia. Yhtä. Kahdelle lapselle?? Tosin en muista edes pakanneeni sitä saatika ihmetelleeni sitä että linjalle on osunut sellainen. Hmm. Jotain puuttuu. Ne toiset perunat. Listassa oli muttei kassissa. En ottanut niitä. Unohdin. Katson kauppalaskusta. Ei perunoita muttei myöskään viilistä. Hups.

Illalla aloin sumplimaan taas kerran toisen lapsen kaverikyläilyjä puhelimitse. Yleensä viestittelen mutta tänään jostain syystä kärsivällisyyteni ei olisi kestänyt odottelua...Soitin A:n äidille. Puhelu meni vastaajaan ja juuri kun aloin puhua asiaani vastaajaan, sain toisen puhelun. Vastasin siihen ja sanoin että odota hetki, mulla on toinen puhelu kesken. Ja tajusin vasta sitten että miten ihmeessä pääsen siihen toiseen puheluun takas! Ja sitten puhelin alkoi soida taas ja A:n äiti soitti. Siinä vaiheessa painoin vain punaista lopeta-puhelut nppäintä ja aloitin alusta.. Aika sekavaa. Mutta ymmärrystä sain.. huh.

Päivän päätteeksi taisin nukahtaa kunnolla yöunille klo 2.30 päivän kahvitilkkasen takia. Ja näin unta yhdestä blogia kirjoittavasta immeisestä :) Mistähän sekin pilkahti mieleen :)

Mukavaa tiistaita kaikille!

10. joulukuuta 2012

Heräämisiä...

Taas se on voitettu yksi taisto elämässä. Oman tahdon taisto. En halunnut uskoa. Se ei voinut olla mahdollista. Kaikki ei ole itsestäänselvää.

Ja todettava että itseään on hoidettava.

Työssäni käytän koko kehoa koko ajan, se on treenissä koko ajan. Juoksut on jäänyt taka-alalle ja sählykin loppui. Kuntonyrkkeily on ollut haaveissa. Josko jaksaisi aloittaa. Tai ehtisi!

Mieti itseäsi jos menisit joka päivä painonnostotreeneihin kylmiltäsi? Miltä se tuntuisi päivän tai viikon päätteeksi? Helpolta? No, kyllä siihen keho tottuu kun teet kuitenkin koko ajan samoja liikkeitä? Ei, se tuntuu kipeältä. Hyvin kipeältä. Kun tulis treeneistä eikä ikinä venyttelis. Niin taisi mulle käydä viikko sitten.

Treenasin ahkerasti neljä kuukautta. Tekemättä lämmittelyjä saatika venyttelyjä. Ikinä.(hyi minua, en meinaa kehtaa edes myöntää!)
Kaaduin mäessä selälleni. "Miten kukaan voi kaatua selälleen, lapaluut edellä?? En ymmärrä." Tämän sanoi minua hoitanut lääkäri. Olinhan vihainen, vihainen kun kipuja ei otettu todesta, kuin joku olisi pistänyt nuppineulalla lapaluiden väliin. Tai että olisin valehdellut että miksi olen ylipäätään lääkärissä.

Mutta taas. Kantapään kautta oppini tie käy.

Tästä ei nousta kuin ylöspäin. Ja joo. Taitaa aamutorkku joutua heräämään paljon aikaisemmin kuin yleensä että ennen töihinmenoa ehtii venyttelemään..

Vai voisikohan sen tehdä bussissa..? :)

7. joulukuuta 2012

Kattilan pohjalla on muusia...

Enpä raaskinu heittää poieskaan! (Alan tulla ystäväni kaltaiseksi, pikkuhiljaa, ja vähäsen kerrallaan)

Nappasin netistä perunalettujen ohjeen ja muuntelin ohjetta hieman.

Perunaletut:

n. 2 dl perunamuusia
2 kananmunaa
2 dl maitoa
suolaa
1 dl ruisjauhoja (netin ohjeessa selkästään vehnäjauhoja) ja 0,5 dl vehnäjauhoja

Anna turvota 15 min.

Paista tavallisten lettujen tapaan. Tarjoile vaikka puolukkahillon kanssa. Minä ajattelin kokeilla jotain muuta mitä jääkaapista löytyy: Kenties pihlajamarjahyytelöä :)

Alkuperäisessä ohjeessa oli vielä persiljasilppua, en laittanut koska kaapissani ei ole sitä..

2. joulukuuta 2012

Lumi yllätti autoilijat ja jää oranssifriikin

Viikonloppu on mennyt.

Kipuillessa. Lumi luiskahti altani perjantaina ja kaaduin selälleni. Jää allani ilmeisesti. Mitään harmia ei käynyt, ihmettelin.

Lauantaiaamuna sen sijaan kipua oli yläselässä. Ajattelin että kyllä se kylmägeelillä, voltarenilla ja särkylääkkeillä menee.

Ei menny. Lääkäriin vie tieni huomenna. Saas nähdä.

Mutta ihanaa perjantaissa oli se että näin ystäviä pitkästä aikaa ja nautimme kynttilänvalosta ja tunnelmasta.

Tuli pimeys ja lumi!

Saa polttaa hyvällä omalla tunnolla kynttilöitä. Aidoissa on sitä jotain.

Vai mitä?

uljas valo (partylite)


Oikea herkkulöytö oranssifriikille (partylite)

Tämä piparkakkutalo säilyy vuodesta toiseen, on saatu lahjaksi joskus vuonna 2004, myös partyliten

Lukijat