Hae tästä blogista

31. elokuuta 2012

Ei mikään (turha) mäki (elokuvassa)

On elokuvia, joita tulee katsottua vain kerran. Joko elokuvateatterissa tai kotona Television ääressä.

Sitten on elokuvia, jotka pitää nähdä useamman kerran, jotta tarinasta saa selkoa ja se on ostettava kotiin. (Matrix-sarja)

On elokuvia, jotka tekevät lähtemättömän vaikutuksen heti ensi kerralla. (Titanic)

Ja on elokuvia joita ei voi katsoa uudelleen, koska ne tunkeutuvat syvimpään tajuntaan intensiivisyytensä takia ja ne elää unissa ja mielessä monia kuukausia. (Black Swan, Inception, Piranha)

On myös elokuvia, joita voisi katsoa uudelleen ja uudelleen, koska sen tunnelma on vaan niin lumoava, taianomainen, upea.

Toisissa elokuvissa on sitä jotain, joka iskee tajuntaan.

Joitakin pitää vaan katsoa uudestaan kerta toisensa jälkeen. (Dirty Dancing, Pretty Woman, Johnny Depp,elokuvat)

Voisin jokaisesta kategoriasta nimetä yhden elokuvan. Olen nähnyt elämäni aikana hurjan paljon elokuvia, suurin osa niistä on todella hyviä mutta olen nähnyt myös karseita.

On yksi tai useampiakin elokuvia, joita katson enkä kyllästy. Se yksi niistä on Notting Hill.

Se on tullut kesän aikana varmaan neljältä eri kanavalta ja joka kerran näen siitä eri osia. Lempikohtauksiani elokuvassa ovat ne tavalliset kohtaamiset kahden ihmisen välillä, miespääosaesittäjän siskon syntymäpäivät ja kun he joutuvat yllättäviin tilanteisiin. Tarina on vaan niin lumoava. Julia Roberts on 1 lempinäyttelijöistäni (en oikein edes tiedä miksi), mutta vaikka Hugh Grant ei sitä ole, tarina on huumaava.

Tämä elokuva vielä puuttuu dvd-hyllystäni... Kuin myös James Deanin The Giant ja Marilyn Monroen Piukat paikat.

30. elokuuta 2012

Höyheniä!

Mulla on ollut pitkään jo haaveena höyhenkorvikset. Näppärä tietysti tekee sellaiset itse ja kymppiä en ole suostunut niistä maksamaan kaupassa.

Kävin eräänä päivänä metsästämässä yhdelle tytölle Seppälästä hänen toivomiaan pinkkejä pillifarkkuja kun silmiini osuivat Oranssiset HöyhenSulkakorvikset. Päätin ostaa, maksoi mitä maksoi.

Mutta kas, hintakin oli kohdillaan, 1€!!

 
 
 
Nyt pitää vain muistaa käyttää niitä juhlissa..

29. elokuuta 2012

Nimipäivälahja

Sain nimipäivälahjaksi ihanaa teetä The Ounce, teen erikoisliikkeestä. Liike sijaitsee Helsingissä, Freda 55:ssä. Kerran olen ohi kävellyt mutta ehdottomasti täytyy itse käydä vilkaisemassa.

Tämä on toinen kerta kun saan teekukkia lahjaksi. Tässä pussukassa oli kaksi kukkaa, molemmat erituoksuisia. Ne on pakattu yksittäin. Ohje on selvästi pussin kyljessä. (muki on marimekon vanha unikko, ostettu netistä vuosia sitten)

Kuppiin laitetaan yksi nuppu, jonka päälle kaadetaan vesi.

 Hetken kuluttua kukan nuppu avautuu ja kaikki siellä sisällä oleva pulpahtaa veteen. Omasta mielestä ekalla kerralla olisi tehnyt mieli siivilöidä pois mutta ne lisäävät kyllä makua eikä ne loppupeleissä haittaa mitään. Hunaja toimii makeuttajana erinomaisesti.
Kun kukan nuppu on lionnut n. 2-4 minuutin ajan, se otetaan pois. Minä käytin samaa nuppua 3 kertaa ja ihan hyvin tuli makua. Kauhean voimakasta aromia näissä ei ole, mutta sellaisen pussiteen korvikkeena kovin piristävä.

28. elokuuta 2012

RapuRapujuhlat ja Neliöhuivin paluu

Meidät kutsuttiin rapujuhliin sukulaisille ja tavoitteena oli syödä kuuteen pekkaan 50 rapua..

Tunnelmavalaistus kohdillaan

Mun ensimmäinen uhri, raukka, se oli hukannut toisen saksensa jonnekin! Raukka ja mä vielä söisin sen..

The Rapu edestä



 
neliöhuivi vielä härpäkkeellä

Puunappi Tallinnan Karnaluksista
Asunani mulla oli illalla se Ihana Oranssi maksimekko, josta on kuvia toisaalla, valitettavasti kukaan ei ottanut musta kuvaa paitsi takaa. Sain valmiiksi neliöhuivini ja se on kiinnitystä vaille valmis.

Kotona poistin vielä tuon ylimääräisen härpäkkeen, joka näyttää ihan hännältä tuossa kuvassa. Nappi tulee etuosaan ja ompelen siihen vielä lenksun ja toivon nyt että saan pidettyäkin huivia jossain. Säätöä vielä...

Ilta oli onnistunut vaikka edellisenä yönä vaivannut kurkkukipu jylläsi päällä. Veden sukulainen Mr. Kirkas auttoi kyllä kummasti oloa ja nukkuminen onnistui. Flunssa ei pukannut päälle missään vaiheessa. Ihme juttu.

27. elokuuta 2012

Blogihaaste MouMoulta (liebster award)

Luen joka päivä MouMoun blogia ja vastaan tuli siellä haaste jonka otin vastaan ihan itse. Itse en laita tätä kenellekään eteenpäin vaan jokainen saa vastata näihin jos haluaa.
 
Ensin oli tietääkseni sellainen että kerrotaan itsestä jotain:
 
 
The person nominated must share 11 facts about themselves.
 
1. Hiusteni väri on oikeasti maantien ruskea, mutta tykkään värjätä etenkin harmaat (kyllä!) pois joten tummahko on kuontalo nyt
 
2. Silmäni ovat siniset.
 
3. Olen 165 senttimetriä pitkä.
 
4. Kengänkokoni on 38.
 
5. Pidän paljon oransseista vaatteista ja oranssi on muutenkin lempivärini.
 
6. Tykkään leipomisesta.
 
7. Teen jonkun verran käsitöitä.
 
8. Tykkään lapsista, omista ja toisten.
 
9. Juoksusta on tullut lempiharrastukseni.
 
10. Horoskooppimerkkini on Vesimies.
 
11. Voisin haaveilla ja nukkua vaikka kaksi viikkoa putkeen ja vasta sitten palata IRL hyvin levänneenä.
The person nominated must answer the questions the tagger set for them
 
1. Söisitkö mieluummin raakaa pulla- vai piparkakkutaikinaa?
Molemmista tulee aika nopeasti vatsa kipeäksi mutta piparitaikina on parasta.
 
2. Minkä värisen Jumpin-haalarin ottaisit (valikoima täällä), jos saisit sen ilmaiseksi?
No eeh, nettisivuilta ei nyt näkynyt mutta oranssin tietty!
 
3. Nimeä maailman paras ripsiväri?
Vähän huono olen käyttämään ripsareita siis ollenkaan, mikä vaan siis käy. Musta
 
4. Pureskeletko kynsiäsi?
EN!
 
5. Mikä on universumin paras biisi?
Tää on paha. Tällä hetkellä vieläkin Loreenin Euphoria. Ja sit kaikki chisun ja michael jacksonin biisit
 
6. Minne tahtoisit matkustaa juuri nyt ja kenen kanssa?
New Yorkiin miehen kanssa
 
7. Mihin vuorokaudenaikaan olet parhaimmillasi?
iltapäivällä
 
8. Tumma-, valko- vai maitosuklaa?
Ehdottomasti valkosuklaa
 
9. Täydennä lause: “Rakkautta on…
tuoda kukkia toiselle vaikka ihan tavallisena päivänä
 
10. Oletko kissa- vai koiraihminen?
En varsinaisesti kumpikaan, mutta koira vois olla kiva lenkkikaveri. Olis pakko lähteä ulos säällä kuin säällä
 
11. Mikä on elämän tarkoitus?
Olla onnellinen jokaisesta päivästä jonka saa nauttia perheen ja ystävien kanssa.
 
Mä laistan nyt hieman siinä etten keksi uusia kysymyksiä koska en voi oikein heittää tätä haastetta kenellekään... ehkä joskus mulla on näkyviä kommentteihin kirjoittavia ihmisiä...tai onhan heitä nyt ainakin 3 mutta...

26. elokuuta 2012

Elämää blogin ulkopuolella

Mä rakastan kirjoittaa omaa blogia. Se on mulle henkireikä. Keväällä aloitettu into ei ole sammunut eikä jutun juuri ole tyrehtynyt. Nyt tuli vain hetkellinen stoppi. Oli työtä arkisin, lasten läksyjen valvomiset ja tarkistamiset heti kun ovesta tulin kotiin, toisen lapsen treeneihin viemiset, kodinhoito, toisen lapsen kannustaminen soittoharrastuksessaan, parisuhde, ystävät, nukkuminen. Kirjoittamiseen ei vain mistään löytynyt aikaa.

Nyt on kuvia koneella, niistä aion ammentaa tekstiä teille rakkaat lukijat.

Toinen asia varmaan uuvutti kirjoittajan on se että kone nökötti samassa paikassa olohuoneen nurkassa vaan. Nyt siirsin sen ihanalle sängylle, violetin päiväpeitteen päälle. Istun tässä ja kuuntelen kännykästä musiikkia. Pojat lähti uimaan ja tyttö pelaa kaverin kanssa Pleikkarilla. Oma rauha, ainakin toistaiseksi.. Sitä ei kyllä ole liikaa, koskaan. Ja sitä ainakin tämä ihminen tarvitsee ajoittain.



Tässä sekavassa maailmassa kaikki on nyt hyvin. Pärjään kyllä. Olen onnellinen. Mutta nyt ammennan tarinaa menneistä viikoista teille päivienne iloksi.

13. elokuuta 2012

Nimenvaihdos!

Ei omani kuitenkaan. Blogin nimen menin muuttamaan, koska vieraskielinen nimi "orangekillerkitty" houkutteli niin paljon katsojia ulkomailta. Killer Kitty on käytössä jo toisaalla, se on jokin vaatemerkki. Itse pongasin sen paidastani, jonka ostin kirpputorilta keväällä, joka näkyy myös kuvassani. Sitä en aio muuttaa, olkoon se pysyvä käsite.

Tervetuloa kaikki uudet lukijat!

.

Muutos on varmaan hyvästä. Varmaan.

Ole hyvä ja höllennä kaasujalkaa, kiitos

Koulun alkaminen jännittää monia. Aikuisia ja lapsia.

Miten lapset voivat ylittää tutunkin tien turvallisesti? Muistavatko autoilijat ajaa nopeusrajoitusten mukaan? Pysähtyvätkö he ajoissa keltaisiin valoihin vai ajattelevatko he edelleen että "ehtii ehtii" ennen punaisia kuten kirjoitin tässä tekstissä noin huhtikuussa.

Hidasta vauhtiasi koulujen kohdalla. Anna tietä. Tarkkaile kävelyteitä, lapsi ei osaa vielä kunnolla nähdä miten kovaa autot tulevat. Jotkut isommat koululaiset menevät kouluun ensimmäistä kertaa polkupyörällä. He ovat myös arvaamattomia. Opeta lapsesi taluttamaan pyörä jokaisen suojatien yli. Joissakin risteyksissä palaa vihreä valo samaan aikaan sekä autolla että kävelijöille.

Poliisit tarkkailevat autoilijoita ensimmäisinä päivinä koulujen läheisyydessä tutkillaan. Muistathan höllentää kaasujalkaasi muinakin päivinä.

Tarkistathan myös että lapsesi käyttää kypärää ajaessaan pyörällä. Se ei suojaa päätä jos se roikkuu onnettomusstilanteessa tangolla.

Turvallista matkaa ja koulunalkua !

12. elokuuta 2012

Vieriviä kiviä..

Sain keskiviikkona tietää että yhdellä tutulla on seuraavana päivänä syntymäpäivä. Paniikki iski, olin jo "luvannut" lahjan kesän alussa, mutta tarvittavia tarvikkeita ei löytynyt kirppiksiltä ja idea meni jäihin. Sama asia vaivasi tälläkin kertaa..
Paitsi että sitten löysin kaapista vanhoja nuotteja, bongasin postimerkkikansiosta yhden bändin postimerkit, aikakausilehdistä löytyi muutama kuva ja servettilaatikosta löytyi sopivasti muutama kitara. Yhdessä illassa sain kasaan tämän lasinalusen, joka on hieman suurempi kuin tavalliset. Ja joka onneksi ehti myös kuivua. Nurkkiin lisäsin vielä pari mosaiikkipalaa glamouria antamaan. Alusta on saatu sukulaiselta.

Lahja oli kuulemma pidetty ja tulisi käyttöön.

11. elokuuta 2012

Blogin tuhat katselukertaa - KIITOS !


Lupasin aiemmin viikolla, että jos tuhat katselukertaa tulee täyteen tämän viikon aikana, leivon "teille" jotain. Ja se tapahtui. Kiitos teille kaikille lukijoille mukanaolosta! Kiitos vanhoille tutuille ja uusille ihanille ihmisille, jotka olette käyneet tätä blogia kuikuilemassa. Tästä on hyvä jatkaa. Siksi leivoinkin teille Kinuskikissan Fudge-muffinsseja.

Joo, ohje on nurinkurin enkä enää osaa sitä kääntää.




Sain työkaverilta ihania muffinssivuokia lahjaksi ja strösselikoristeita ja ajattelin hyödyntää niitä. Lisäksi ostin viime keväänä muffinssipellin, jossa ainakin aiemmin  tuli toosi hyvännäköisiä herkkuja.



Muffinssitaikinan sisään laitettiin iso fudgepala, jota hieman lämmitin mikrossa, jotta hieman pehmeni. Hieman epäilytti tuollainen iso pala, mutta kun ohjeessa sanottiin niin, sen täytyy olla toimiva.

Päällekin tuli fudgea, sitä hieman sulatin mikrossa, muovailin palloksi ja kaulin sileäksi ja otin piparimuotilla tähtiä.






Mulla on ollut aina se pääasia, että ei se näkö vaan se maku. Taisi käydä niin tälläkin kertaa.




Ne hieman lässähti. Tähti laitettiin hieman jäähtyneelle muffinssille ja koristeltiin. Koristeet ei kyllä pysyneet heti kuperalla pinnalla, mutta aamulla ne jo pysyivät.

Kaakut olivat pidettyjä töissä ja fudge-sydän antoi ihmetyksen aihetta, mutta kiittelyä. Ainoastaan yksi henkilö irvisti liian makealle keskiosalle :)

Ohjeen näihin muffinsseihin löydät täältä.


Ja hyvää nimipäivää kaikille tämän päivän sankareille!

10. elokuuta 2012

Mikä vihreä ilmestys?


Ja tässä komeilee ensimmäinen hedelmä Habaneroa! Todella pitkään kesti tämän kukkien tulo ja saas nähdä saammeko siirtää sen sisään kypsymistä vauhdittaaksemme jos kesä loppuu kesken. Aurinkoa on ollut todella vähän tänä kesänä, kun sadetta on piisannut.

Rawitissakin on hedelmiä ja kukkia mutta livat niin pieniä ettei niistä saatu kuvaa :(

9. elokuuta 2012

Se maaginen luku historiassa..

Siis tänään, tänä hetkenä on 999 katselukertaa koko sivujeni historiassa, joten leivonpa teille jotain!

Somewhere over the rainbow...

Meillä on aivan ihana sateenkaari pihalla. Bolivian rainbow on näyttänyt värimaailmaansa nyt näyttävästi ja on nimensä mukainen. Katsokaa vaikka:
Raa'at hedelmät ovat violetteja, josta ne muuntuvat vaaleanliloiksi, valkoisiksi, oransseiksi ja sitten punaisiksi.
Ohjeissa sanotaan että tämä on kitkerä maultaan ja sopii kuivattuna parhaiten..






Bolivian rainbow
Punainen väri on tosi tulinen ja nyt sitä on uskallettu maistaakin. Tai en siis minä, mutta mieheni.


pieni puraisu riitti
Sain kyllä mieheltä tulisen suudelman sen jälkeen kun hän oli puraissut chilistä palan. Suudelman vaikutus kestikin sitten itsellä ainakin 20 minuuttia - huulilla...

Aji Cristal
Aji Cristalikin on tehnyt lisää hedelmiä sen edellisen sadonkorjuun (1 punainen) jälkeen, mutta kun se ei ollut tulinen niin mahtaakohan näistäkään olla miksikään muuksi kuin paprikaksi...?


Tämä soi päässäni jatkuvalla syötöllä nyt sateenkaaresta. Sopii kyllä aiheeseen.

8. elokuuta 2012

Oman pesän Hunajaa

Sukulaisellani on pari pesää mehiläisiä jotka tuottavat ihanaa hunajaa. Hunajan maku riippuu kukista joista ne mettä ammentavat.

pesä

Mehiläiset touhuissaan

se johon hunajaa kertyy
Tänä vuonna valitettavasti tulee vähemmän hunajaa koska pesiä on kuollut. Mutta toivottavasti sitä kuitenkin tulee. NAM.

7. elokuuta 2012

Tippa punaista tuntemattomalle

Mä en tiedä miksi olen miettinyt tätä postausta tosi pitkään, että kirjoittaako tätä vai ei.

Mutta ajattelin kuitenkin jakaa tämän teidän kanssa. Luovutin verta kolmekymppisenä ensimmäisen kerran. Menimme silloin naapurin kanssa lähikoululle, jossa järjestettiin verenluovutustilaisuus. Porukkaa oli paljon ja meillä oli lapset mukana, kuinkas muuten, kotiäidit ovat kotona lastensa kanssa. Vuorotellen vahdittiin lapsia ja annettiin verta hyvään tarkoitukseen. Olo oli mainio sen jälkeen. Kuvittelin että pyörryn tai muuten tulee paha olo kun niin paljon verta otetaan kehosta pois.

Sen jälkeen tuli pitkä tauko. Vuonna 2009 luovutin seuraavan kerran ja nyt luovutuksia on jo 7. Aika vähän silti. Mitään ongelmia ei ole koskaan ollut, ei pahoinvointia, pyörtymistä yms. Siellä saa joka kerta syötävää ja juotavaa. Naiset saavat luovuttaa kolmen kuukauden välein, miehet kahden.

Aion jatkaa verenluovuttamista niin kauan kuin terveyttä riittää. Ja toivoisin että moni muukin tekisi niin. Se on pieni n. puolen tunnin palvelus. Tee kuitenkin etukäteen sovinkoluovuttajaksi-testi. Lähimmän luovutuspisteen tai kiertävän verenluovutustilaisuuden löydät osoitteesta www.veripalvelu.fi.


Haastankin nyt kaikki sopivat lukijani luovuttamaan verta! Itse menen seuraavan kerran lokakuussa.

6. elokuuta 2012

Syökää suklaata ja maailma pelastuu!

Sunnuntaiaamuna ennen juoksulenkille lähtöä hain lehden laatikosta ja näin suklaata! Oikeasti. Jättikokoisia fazerinsinisen paloja. Ajattelin että mitä ihmettä..?

Ai se olikin vain Fazerin mainos.:

"Hyvän resepti:
Rakenna lapselle tulevaisuus
...
Tule tekemään hyvää: lahjoitamme jokaisesta ELOKUUN aikana myydystä Karl Fazer 200g suklaalevystä 5 senttiä afrikkalaisen Biébyn kummikylämme koulun rakentamiseen."

Nyt on hyvä syy ostaa syksyn suklaat talteen ja toivoa, ettei syö kaikkia kerralla. Minä en onneksi niin paljon pidä suklaasta että ostaisin niitä kilokaupalla. Tai no jos hyvän asian puolesta...

 
Tämähän on kirjoitettu ennenkuin uutisoitiin kaakaopapujen kerääjien työssäoloista..

5. elokuuta 2012

Tuhannen tulimmaista - pyykki lähestyy

Tuhannen katsonnan rajapyykki lähenee uhkaavasti. Uhkaan tehdä ja leipoa jotain hyvää jos se tapahtuu ennen perjantaita. Ja ottaa kuvia tänne. Ja tarjota sitten perheelle ja ainakin työkavereille. Heille tarjoilen kyllä jotain perjantaina lähellä olevien nimipäivien johdosta.

Katsotaan...

Yön ritarin paluu ja hassu yksityiskohta :)

Katselimme pätkän Batmania Helsingin parhaassa elokuvateatterissa ja tunnelma oli intensiivinen. Leffaa varten ostetut popparit ja limu hupenivat jo mainosten aikana ja ärsyttävän kovaääninen miesporukkakin hiljeni kuin tykinsuusta kun leffa alkoi. Huomasin jossain vaiheessa että koko porukka oli kuin naulitut penkkeihinsä, kukaan ei enää syönyt, missään ei kuulunut rapinaa, kukaan ei tarkistanut kännykästä paljonko kello oli. Ihan paras tunnelma. Me istuttiin tietysti takarivissä, en enää halua että kesken leffan kukaan heittää mun päälle esim. popcornia. Niin on käynyt!

(jos et halua tietää mitä leffassa lopussa tapahtuu niin lopeta lukeminen tähän, vaikken mitään oleellista kerrokaan)

Leffan lopussa, kun kaikki oli ohi, eräs henkilö testamenttasi rakennuksen poikakouluksi, jotta se säilyy ja siellä koulutetaan poikia hyviksi ihmisiksi. Tuli vaan niin mieleen Louisa M. Alcottin Viimevuotiset ystävämme - kirja jossa Jo March otti haltuunsa edesmenneen tätinsä vanhan kartanon jossa aikoi pitää koulua pojilleen ja vähäosaisille pojille. Tämä jäi lopusta mieleen.

Ja juuri nyt tuli mieleen Oprah Winfreyn kouluhanke, josta kerrottiin jäähyväisspektaakkelissa. Oprah oli antanut rahaa kouluun, joka koulutti vähäosaisin poikia toteuttamaan unelmiaan eli saamaan koulutusta.

Että pieni on elokuvamaailmakin.

Pidin siis itse leffastakin, todella laadukas päätös, joskin pari kohtaa jäi mietityttämään, mutta hyvä päätös hyvälle sarjalle. Kannattaa mennä katsomaan jos on nähnyt edelliset osat. Traileri ei kerro mitään.

4. elokuuta 2012

Mä tein sen, ekoteko!!

Olin tänään metsästämässä itselleni juoksuhousuja, siis sellaisia, joissa on pitkät lahkeet ja ne on siis tiukat. Sellaisia näen joka puolella ja sellaiset mustat on saatava. Jotta ihana juoksuharrastus saa jatkoa syksyllä.

Olen kyllä aika pihi kun pitäisi ostaa jotain uutta. Vaikka tarvitsisinkin.  Ne ei saa maksaa maltaita, mutta niiden tulisi olla laadukkaat. Prismat ja Citymarketit lähellä ammottivat tyhjyyttään tai olivat liian kalliita. Suuntasin siis Stadiumiin. Ja pyörällä olin liikkeellä.

Sieltä löysin sitten täydelliset ja maksoivat siis vain 28€. Onnellinen! Kassalla tarkkailin koko ajan myyjää, kun maksoin kortilla. Kohta se pussittaa muoviin mun pöksyt... NYT! "Hei, en tarvitse MUOVIkassia, ne menee noin". JES. Myyjä ei tunkenut niitä mainoskassiin ja laitoin housut kangaskassiin, jonka ihana ystäväni on ommellut.

Syksy saa tulla ja minä jatkan juoksuharrastusta.

Ekoteko! Ei muovikasseja tähän talouteen!

Kolmannen lomaviikon askarteluinnon tuloksia pieniä

Pahvirasiaan kävi oikein mukavasti mustikka-aiheinen lautasliina, joka näytti pellavaliinalta. Sopi täydellisesti.











Posliinialuset oli helppo päällystää serveteillä myös. Käyttötarkoitus avoin. Ehkä kynttiläalusiksi?








Tyttö innostui myös askarteluun! Tässä tulosta.

3. elokuuta 2012

Välähdyksiä viikon varrelta (päivitetty)

Piti ostaa uudet kengät töihin. Jotkut hauskat ja kevyet. Tallinnan nordcentrumista löytyi aika nopeasti kivat :) Alennuksessa.


Otin mökille mukaan pitkäaikaisen projektini, jota olen tehtaillut koko talven ja kevään. Päätin heinäkuun alussa, etten tee mitään käsitöitä, kun on varmaan niin kuumakin. No, heinäkuu oli mitä oli. Kylmä. Villasukissa viihdyin kotona useasti. Ja virkkasin. Neliöitä ja neliöitä yhteen. Otin tällä viikolla kuvan valmiista ja totesin, että ei se ole vielä valmis. Muutama rivi täytyy tehdä ennenkuin se on valmis. Tässä tähän asti. Ei ole täydellinen, mutten pyrikään sellaiseen. Minulle tämä kelpaa. Teen sitten toisen paremman. Jollekin toiselle :)



Löysin mekon kaapista. Aivan yllättäin.  Olin aivan unohtanut sen. Kesä on mennyt ilman helteitä, joten hellemekkoja ei ole tarvinnut. Ihanuus, jonka ostin viime kesänä Barcelonan lentokentältä. Desigualin liikkeestä. Kun sunnuntaina ei siellä ollutkaan liikkeet auki ja lauantaina oltiin vaan rannalla. Meinasi itku päästä. Mutta onneksi lentokentän valikoima oli Suuri.

 Uudet avaimenperät matkoilta on siirretty toisten joukkoon laatikkoon ja haaveilen edelleen niiden esillepanosta johonkin kohtaa asuntoa... Vielä ei ole löytynyt paikkaa niille.

Matkalla Tallinnaan Helsingissä tienposkessa nökötti lyhtypylväässä huomiota herättävä kyltti. Nykyaikaa...

2. elokuuta 2012

Tallinnan reissu



Kävimme vielä mieheni kanssa Virossa ostoksilla viimeisinä lomapäivinäni.

Rocca Al Mare-kauppakeskuksessa, joka sijaitsee aivan Tallinnan eläintarhaa vastapäätä, löytyi niitä liikkeitä joissa tykkään käydä: New Yorker, Reserved, ja ne kenkäliikkeet...

Ihanaan askartelukauppaan en ehtinyt, mutta mukaan tarttui kaikkea muuta kivaa. Innostuin ostamaan kesävaatteita, koska nyt oli kuuma ja niitähän varmaan voi sitten käyttää vielä ensi kesänä.

Parissa eri blogissa olen nähnyt näytettävän maksimekkoja ja tuubitoppeja. Vierastan kaikkea uutta aina aluksi, mutta lämpenen sitten pikkuhiljaa niille... Ne jopa ehkä ehtivät mennä pois muodistakin (en kyllä seuraa muotia), kun ne löytävät tiensä vaatekaappiini.

Jotenkin, ainakin vähän karsastan ihan tosi tiukkoja yläosia, vartaloni kun ei ole mallimitoissa, mutta tällaisia olkaimettomia toppeja löysin Terranova -nimisestä liikkeestä Virukeskuksesta

Topit olivat niin herkullisissa väreissä ja onneksi omaa kokoakin löytyi, tosin jouduin ottamaan kokoa pienempää. Joku mainoskikka ihan varmasti. Ja löytyihän sieltä myös se Oranssi! raidallinen oli hieman erimallinen mutta syötävän ihana myös. Ostin myös mustan joka ei ole kuvassa.






 New Yorker-nimisestä liikkeestä löytyi tällainen löysä paita jossa oli hauska yksityiskohta. Oranssia, tietysti. Ajattelin, että tämä paita, niinkuin muutkin topit käyvät hyvin farkkujen kanssa
Näkevätkö kaikki muutkin nuo kengät? Juu, ne ovat oranssiset. En ole juurikaan kenkäfriikki, vaikka Tallinnassa minusta voisi sellainen tullakin. Mutta kun näin nuo, en voinut vastustaa kiusausta! Ne oli pakko saada. Tiedä sitten tuleeko käytettyä tai onko niillä hyvä kävellä. Mutta ei olleet hinnalla pilatut.


Ihanat hapsukengät!





Ja sitten. Viimeisenä päivänä poikkesin Monton - liikkeessä. En ole koskaan sieltä mitään ostanut, Mies on katsellut siellä puvuntakkeja. Maksimekko. Juuri sopiva rapujuhliin, ajattelin. Aika pitkä. Olkaimet saa laitettua ja oli erikseen mukana. Aika mukava päällä. Aika pitkä. Tosi mukava päällä. Jaa mitä maksaa? 60€. Ai, alennettu. Maksaa vain 17€. Ostan. Sopi tahi ei! Kuva ei anna oikeutta mekolle. Ihana. Oranssi.
Taisin hieman seota oranssista matkalla. Mutta kun niitä kerrankin löytyi niin paljon. Ja kun se on nyt muotiakin. Oranssia. Desigualia löytyi paristakin kaupasta, mutten raaskinut tuhlata yli 60€ yhteen vaatekappaleeseen kun sillä rahalla sai monta muuta. Ja sitäpaitsi ei löytynyt mitään ahaa-elämystä.

Tässä vain yksi maisemakuva kun hyppäsimme väärään trolliin hotellille päin ja kävelimme Kristine kauppakeskukseen

Olen niin huono ottamaan kuvia...


1. elokuuta 2012

Mökillä, kuvina

Suzki meni mustikkaan

Se pikkuinen punainen mökki

Ihana rantasauna

Järvi

Lukijat