Hae tästä blogista

30. kesäkuuta 2012

Lahjoja kerrakseen..

Huomaan nyt että useammalla tuttavallani/ystävällä/sukulaisella on kesäkuussa syntymäpäivä tai muuten vaan olen tehnyt paljon lahjoja..

Tässä viimeinen. Appiukko täytti vuosia KESÄKUUSSA kuten moni muukin ja innostuin näistä lasinalusista niin että tehtailin niitä sitten urakalla kerralla. Kaikki lasinaluset oli ostettu Fida-lähetystoreilta ja tarvikkeet näihin omista kokoelmista. Kuva on hieman hatara mutta idea näkyy. Isoin ja päällimmäisin on sankarille selvästi ja muista pariskunta saa "tapella". Mukana on heitä kiinnostavia aiheita, mutta jouluaiheinen läpyskä menee kyllä anopille varmasti. :)

29. kesäkuuta 2012

Lomalle lompsis osa 2

Se olis neljän viikon loma päivätyöstä, arjen aherruksesta ja asiakaspalvelusta. Lomalla päivitän blogia säännöllisen epäsäännöllisesti.

Lomalla aion:

nauttia elämästä ja vapaudesta

Nauttia toivottavasti edes vähän auringosta

uusista maisemista

monista huvipuistoreissuista, myös ulkomailla

nauttia jäätelöistä

reissusta ulkomailla

mökkeilystä

talviturkin heittämisestä

ystävien tapaamisesta leffailun ja shoppailun merkeissä

antaa käsien levätä

antaa ajatusten lentää

ja paljon paljon muista asioista jotka kuuluvat lomaan.

ja kai vähän jo miettiä tulevaa syksyäkin.



Mutta ei liikaa!

28. kesäkuuta 2012

Lahjoja työkavereille!

Lomallelähteminen on aina kivaa ja tänä vuonna olen kunnostautunut siinä määrin että aion "lomallelähtijäislahjaksi" antaa itsetehtyä. Yritän aina ilahduttaa saajaa hänen mieleisillään jutuilla, miettiä mille olisi oikeasti käyttöä. Välillä se on oikeasti vaikeaa, välillä ei ollenkaan.
valmiit lasinaluset

 
mietinnässä lasinaluset




(Nämä kuvat tanssivat täällä sivustossa miten haluavat.) Valmiit aluset ehkä jakavat mielipiteitä, ainakin omassa päässäni. Olisin halunnut mustavalkoisia kuvia värikkäällä pohjalla, mutta tyydyin tekemään toisinpäin, koska kirppikset eivät antaneet vaihtoehtoja. Toivottavasti toimii. Pohjat ovat sanomalehdistä, postimerkit omasta kokoelmasta.




Toisen lahjan ehdinkin jo antaa mutta se oli varsin yksinkertainen. Ostin pyöreän peltipurkin Prismasta jossa oli kansi ja liimailin siihen kauniita kuvia hedelmistä ja päällystin kannen pitsiservetillä. Sisään sujautin pussillisen Fazerin uusia Angry Birds - lintukarkkeja, koska ne ovat olleet hieman esillä töissä muodossa tai toisessa. Niin ettei pääse unohtumaan.

Ja muutamille muille kiepaisin kukkasellofaaniin pari tuikkiva-kynttilään tunnelmaa luomaan.

27. kesäkuuta 2012

Millä voi mitata ketutuksen määrää?

Otin tänään töihin mukaan ison paketin, joka oli tarkoitus postittaa tänään, jotta saan sen jaloistani pois. Tuskin reppuun mahtui.

Lähdin sitten iltapäivällä töistä pyöräilemään kohti postia, kun alkoi sataa.

Satoikin aika rankasti. Päällä oli kesäcaprit, parhaat kengät, vedenkestävä takki ja reppu ja kassi jossa oli se paketti. Ajattelin mennäkö likomärkänä postiin vai kiepaista sittenkin kodin kautta ja napata auto..

Päätin mennä kotiin, Koska en halunnut mennä likomärkänä, vettä valuvana ihmisten ilmoille. Ehtisin postiin kuuden jälkeenkin, ajattelin. Auto starttasi postiin klo 18 ja harmittelin pitkää jonoa ja ihmettelin ihmisiä. Kun olin saanut kasaan ostokset, mm. uusi teippi ja yksi hääkortti, kuulin kun joku vastasi kysymykseen, miksei ollut enää vuoronumeroautomaattia niin sitä ei ollut enää koska  posti oli mennyt jo kiinni kuudelta kun on kesä ja että ottavat vain ne joilla on numerolappu kädessä! Ja arvatkaan oliko mulla?! Ei ollut ei. Kyllä ketutus nousi siinä vaiheessa sitä postia kohtaan ja itseänikin kohtaan aika rajusti. En saanut sieltä siis mitään enkä saanut pakettia postitettua. Pöh.


Suuntasin matkani kohti Citymarkettia ja hankin itselleni uutta Jenkki-purkkaa jota MouMou tässä taannoin mainosti. Ei ollutkaan alennusta tässä sittarissa, mutta purkka oli hyvää ja siitä saa hyvät pallot! Hyvät pallot saa kahdella purkalla kerrallaan ja maku pysyy tosi pitkään! (leukaluuparat :)  Hankin siis oranssia appelsiini-karpalo Juicy Cube-purkkaa :)

Otan uuden yrityksen postin kannalta huomisaamuna ja suuntaan postiin klo 9 aamulla. Vielä kaksi päivää töitä ennen hyvin ansaittua lomaa. Blogiin tuleekin pieni lomatauko vaikka olisi kyllä kiva kirjoitella myös lomalla kuulumisia. Laittelen niitä sitten myöhemmin.

Päätin yli 10 vuotta sitten...

Että teen syntymättömälle lapselleni ristipistotaulun, johon tulee hänen nimensä, syntymäpäivänsä ja vaikka paino ja pituus. Oli hän tyttö tahi poika. Suuret oli suunnitelmat... Aloitin työn muistaakseni reilut kolme kuukautta ennen laskettua aikaa ja ajattelin silloin, että ei tästä sohvalta pääse enää kauas.. Liikkuminen oli jo hankalaa ja työn aloitus kaikkinensa lupaavaa... Tykkäsin tehdä ristipistotöitä.

malli ristipistotyöstä
Aivan ihana suunnitelma. En tainnut ostaa edes kehyksiä valmiiksi..

Löysin jostain laatikosta tämän työn eilen. Noh, nyt olisi aikaa se tehdä valmiiksi, vaikkei sellaista aikaa ole koskaan, että istuisi vaan tuntikausia sohvalla ja laskisi pistoja ja rasteja... tv:n ääressä tehtävä käsityö tämä ei ole! En päässyt kovin pitkälle silloin, koska poika ilmoitti tulostaan äkkiä ja kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa minulla oli ihana vauva sylissäni..

Nyt sitten molemmat lapset sanoivat, etteivät halua sitä... Ehkä teen sitten isoäitinä sen valmiiksi joskus vuonna 2032...tai nyt jossain vaiheessa teen vähän lisää. En aio enää hukata tätä!

26. kesäkuuta 2012

Mä en kestä! Vaateasiaa...

Mies näytti. Nyt se toimii. Netissä. Joo. Tätä on odotettukin. Desigualin sivut toimii ja ne toimittaa nyt myös Suomeen. SUOMEEN!!

Valitsen paita -sivun. Mä haluun kaikki.

Valitsen hame -sivun. Mä haluun kaikki.

Valitsen OUTLET -sivun. Mä haluun noi kaikki!

Ihan napin painalluksen takana ja 9,95€ postikulut vaan. Kuka haluu kanssa? :)



Desigual tulee mun kotiin aika helpolla!!

25. kesäkuuta 2012

Aamun ja illan pelastukset


Yöpöydältä löytyy mun pelastukset. Kun sammutan valot ja kömmin sänkyyn yövalon palaessa, kirjoitan muutaman sanan päivästäni 5 -vuotiseen päiväkirjaan, joka on palvellut jo melkein viisi vuotta. Uuden osto siis edessä.

Vasemmalla on vanha sydän-korurasia, joka on kulkenut mukanani lapsuudenkodista. Sen alkuperää en tiedä. Siitä löytyy kätevästi aamulla sormus ja korun osia, joita käytän joskus. Oikealla on Body Shopin mansikkavartalovoide, joka tuoksuu aivan ihanalta. Sain sen lahjaksi. Kaksi rakkainta rintakorua, joita käytän yleensä asuja piristämään harmaudelta ovat pitsisen tekosia. Ne piristävät mieltä aamuin illoin :)

Lisäksi pöydältä löytyy käsi- ja jalkarasvoja, joita yritän käyttää joka päivä. Uusi ihana rasia löytynee jatkossa pöydältä ja se näyttää tältä: (se on myös lahja)

Sisällä oli vielä ihanan värinen tuoksukynttilä!

24. kesäkuuta 2012

Chisun uudet biisit! Apua!

Kauhiaa!!

Odotin niin paljon, että pääsen kuuntelemaan Chisun uusia biisejä jo toukokuun lopussa ja kun se julkaisupäivä muutettiin sitten 6.6.2012 niin tiedättekö, unohdin koko jutun!Kolmas pyörä -biisi on soinut radiossa, mutten ole kuullut levyn nimikkobiisiä ollenkaan.

Nyt välähti! Se mun täytyy vielä kuunnella. NYT!

Chisu: Kun valaistun

Kolmas uusi biisi pyörii Helsingin herra- sarjan tunnusmusiikkina eli  Frankenstein.

Täti on hyvä vaan ja ottaa niskasta kiinni!

On jalkapalloa ja formulaa televisiossa ja minulla ihanat käsityöt. Istumista kaiket päivät siis. Sitä on tullut tehtyä näinä päivinä vissiin ihan liikaa joten tänään minut potkittiin lenkille.

Ei kai se lähteminen ihan omasta halusta tullut, mutta ajattelin, että kaipa sitä on jossain vaiheessa TAAS ryhdistäydyttävä (sanahirviö). Soitin naapurille josko lähtis virkistäytymään yhdessä, mutta hän olikin alennusmyynneissä.

Puin mustat päälle, lenkkarit jalkaan ja lippiksen laitoin päähän kuten perinteiseen kuuluu ja.. Unohdin näkölasit silmille! Se on kuulkaa raivostuttavaa kun lasit ei pysy nenällä ja niitä saa siirtää koko ajan ylöspäin. Kännykkäpussi heilui toisessa kädessä ja toisessa ne lasit. Ja ranteessa oranssi kello. Alkumatkan juoksu sujui mukavasti, mutta sitten iski tuuli. Vastatuuli. Soitin kaverille kuulumisia...

Päätin lähteä pitkälle lenkille. Soitin työkaverille ja kyselin olisiko kotona. Olin jo puolessa matkassa heidän kotiaan, tosin ihan tarkkaa paikkaa en osannut siinä vaiheessa sanoa.. Ajattelin että hän istuu varmaan ruuhkassa mökkiviikonlopun jäljiltä perheensä kanssa. Hän vastasi ja sanoi menevänsä kohta jumppaan...ei kun tulikin mun kanssa kävelylle! Päivän pelastus! 1,5 tuntia me käveltiin ja rupateltiin ja oli tosi mukavaa.

Nyt on hyvä olo että on tullut tehtyä Edes Jotain.

Apuja Kohilaan...


Vapaaehtoistyö ja muutenkin vähäosaisten auttaminen on ollut minulla mielessä nyt monesti ja mitään en ole saanut vielä aikaiseksi. Kerätyt vaatepussukatkin vein eilen Fidan keräyspisteisiin, en saanut niitä vietyä esim Viroon vieville tahoille tai Pietariin, jonne olisi ollut yhteyksiäkin nyt. Ehkä ensi kerralla. Johan ne ehti peittää alakerran lattiaa pari kuukautta..


(Lainaukset ovat joko suoraan tai muunnellen lainattu Facebookin Apua Kohilaan-sivulta)


Facebookissa on ollut juttua ja joissakin lehdissäkin että vähäosaiset tarvitsevat myös Virossa apua. Facebookissa on sivusto nimeltä ”Apua Kohilaan”, jonka kautta ihmiset ovat voineet lahjoittaa vaatteita, astioita, tuttipulloja, koirille tarvikkeita yms. tavaraa. Ne on viety yksityishenkilön autolla laivalla meren yli. ”Kohila sijaitsee n. 35 km:n päässä Tallinnasta etelään ja täällä monet ihmiset joutuvat pärjäämään toimeentulon varassa, joka on Virossa enintään 77€/kk.”


”Vantaalla on ideoitu koulureppukeräys etelänaapurimme köyhille lapsille on alkanut. Tavoitteena on saada kerättyä 170 reppua koulutarvikkeineen Viron vähävaraisiin perheisiin ensi lukukaudeksi. Keräys oli alunperin voimassa kesäkuun puoleenväliin asti, mutta nyt keräystä on jatkettu elokuuhun asti. Vantaan sanomien mukaan 10.6. mennessä on reppuja saatu vasta 50. Jokainen halukas saa lahjoittaa uuden tai vanhan koulureppunsa. Sen täytyy olla puhdas ja siistissä kunnossa ja sisältä tulisi löytyä ainakin seuraavat tarvikkeet: Penaali, lyijykyniä, muutamia puuvärejä, teroitin, pyyhekumi, viivoitin, vihko, hammasharja- ja tahna sekä saippua.” Lisätietoja saa sähköpostitse keräyskummeilta. Sähköpostit voi osoittaa Itä-Vantaalla osoitteeseen pikke.kanerva@gmail.com ja Länsi-Vantaalla anujokijarvi@hotmail.com ” Asiasta kirjoitti myös Vantaan sanomat.


Sinelli-liikkeet ympäri Suomen ottavat elokuuhun asti koulureppuja vastaan”.


Meillä löytyi kaksi joutilasta reppua ja kyniä ja penaaleita kasa, niin oli aika helppo tämä toteuttaa. Saippuatkin löytyivät kaapista ja ostamaan jouduin ainoastaan hammastahnan ja hammasharjan. Jos vaan löytyy intoa teiltäkin niin tästä saisi iloa virolaisille lapsille.

23. kesäkuuta 2012

Antakaas ku täti näyttää!

Vietin toisenlaisen juhannuksen. Siis aiempina vuosina ollaan oltu kotona tai Lintsillä tai jopa mökillä. Nyt me olimme Seurasaaressa.

Sinne meidät houkutteli miehen vanhemmat, kokeneet Seurasaaren kävijät. Parkkipaikkaa ei meinannut löytyä ja kävelyä siunaantui aika paljon lapsille, mutta se ei haitannut lämpimässä säässä. Väkeä oli paljon!

Appivanhemmat maksoivat meidät sisään (Kiitos!) ja lampsimme pitkin valkoista siltaa kohti kesäistä saarta. Heti vasemmalla näimme tukkimiesten taiteilua meressä, saappaat jalassa liukkaan näköisen tukin päällä! Päälläseisontakin onnistui :)

Kansallispukuhin sonnustautuneita miehiä ja naisia oli laulamassa portilla ja kaikenmoisia taitajia oli näkyvissä. Seppä, puunhakkaaja ja rahantekijä. Olipa siellä myös käsitöitä myynnissä, mm. ihania huopakukkia ja korvakoruja... Käsillä ry:n tekemiä. Ja puukäsitöitä.

Antin aukiolla oli makkaranmyyntiä ja haa! Puujaloilla kävelyä! Lapsena isäni teki minulle puujalat ja anoppikin sanoi niillä kävelleen... Osaisinkohan vielä...? Silloin lapsena se oli tosi helppoa! Poika siinä koetti ja tyttökin koetti. Totesin, että "antakaan kun täti näyttää!" Juu... en osannutkaan enää! En saanut itseäni pysymään yhtään pystyssä, saatika kävelemään. Huoh. Köydenvetoon en osallistunut enkä keinuihin.

Illan kohokohtaan eli pääkokon syttymiseen olisi vielä pari tuntia aikaan joten lähdimme saaren hiljaisempaan osaan etsimään oravia. Täällä olisi niitä kuuluisia oravia, jotka tulisivat syömään kädestä. Eipä näkynyt. Ehkä nyt on pesimisaika tai ihmisten melu on säikyttänyt ne pois. Itse en kauheasti tykkää että niitä ruokitaan..

Jonotimme makkaraperunoita ainakin 20 minuuttia ja itse otin annoksen muikkuja :) Istahdimme vähän korkeammalle, josta näkyi hyvin juhlalava, jonne tuli hetken päästä juhannushääpari tanssimaan häävalssiaan. "minä rakastan sua" - oli laulun nimi.

Asetuimme kalliolle katselemaan kokkojen syttymistä ja vihdoin, kun aurinko jo oli laskenut ja kylmä tuli jäsenïin, hääpari tuli kirkkoveneellä ja sai pääkokon syttymään.

Matka autolle tuntui kestävän ikuisuuden mutta automatka vain "vartin".

Tänään on sitten satanut vettä, joten olemme pitäneet sisäpäivää..

22. kesäkuuta 2012

Juhannus Suomessa

Otsikko ei sinänsä ole erikoinen eikä kenellekään suunnattu. Meillä on ollut tapana viettää juhannus kotona, silloin on aika hiljaista kaupungissa.

Lapsettomina vietimme sen joskus Linnanmäellä. Siellä vasta hiljaista olikin.

Nyt taidamme käydä Seurasaaressa jos säät sallii. Kokkoja, perinnepajoja, makkaraa, juhannushäät...

Sunnuntaina olisi tarkoitus suunnata huvittelemaan ja hurvittelemaan tuttavaperheen kanssa. Toivottavasti sää suosii. No sinne Lintsille.

Mökillä voisi olla mukavaa. Ilman hyttysiä. Niitä kuulemma riittää tänä vuonna. En odota.

Hyvää Juhannusta kaikille!

21. kesäkuuta 2012

It's An Orange !


No siis chilien  kasvatuksesta on aiemminkin ollut puhetta ja nyt saadaan jo tulosta! Tuo samainen chili, Aji Cristal muuttui tässä vähän aikaa sitten hieman keltaisemmaksi ja nyt se on ihanan oranssinen! Siitäpä innostui tämä friikki! Vielä pitäisi odottaa, että se muuttuu punaiseksi niin sadon voi korjata.

Juuri toissapäivänä söin raikasta salaattia jossa oli chiliä, tuoretta siis. Oli hyvää ja polte suussa herätti kivasti. Ja hävisikin aika äkkiä sitten. Ja salaatissa pitäää olla myös aurajuusto, todella hyvä yhdistelmä.

Puuhaa lapsille kesäaikaan

"Äiti, ei oo mitään tekemistä.." Saanko pelata?"

Hyvin yleinen lause meillä kotona. Varsinkin nyt kun ei ole koulua ja päivät pitkät vaan ollaan. Olen yrittänyt sanoa että eikö ole ihanaa vaan olla! Ei kelpaa moinen vastaus, niin onpa sitten pitänyt keksiä tekemistä.

Tee paperilennokki ja tee sille maalitaulu.

Leiki muovisilla sotamiehillä.

Ole vesisotaa.

Heitä tikkaa.

Leiki metsässä ja rakenna majaa.

Lue kirjaa.

Kirjoita päiväkirjaa.

Lähde pyöräilemään.

Tee barbeille itse vaatteita.

Piirrä.

Heitä frisbeetä.

Kastele kukat.


Kaikki eivät ole menneet läpi, mutta olisiko ehkä kiva keksiä itse se tekeminen :) kaverin puuttuminenkin on aina este. Ehkä minunkin olisi aika heittäytyä leikkiin...?

20. kesäkuuta 2012

Kalkkilaivan kapteen, ohoi!

Kesäpäiväni eivät kulu aurinkoa ottaessa. Olen yrittänyt terassilla maata ja ottaa aurinkoa. Parhaimpina päivinä lämpötila nousee yli 26 asteen ja aurinko paistaa yli 5 tuntia suoraan. Olen kuunnellut musiikkia tai lukenut kirjaa. Hiki tulee jo vartissa ja sisälle on mentävä. Sellainen ajatus, että lähtisin rannalle aurinkoa ottamaan ihan sitä varten, kauhistuttaa minua. eikä sen takia ettenkö olisi mielestäni "rantakunnossa". Se vaan ei ole minua varten. Jotain puuhaa pitää olla että rusketus tulee huomaamatta, esimerkiksi puutarhahommia :).

Käsivarsiini ja kaulalle laitan aina aamulla 50 kertoimen aurinkorasvaa (nyt on kyllä menossa viime vuoden purkki, mutta yhä tuntuu toimivan). Kasvot saavat luonnollisesti aurinkoa jo ennen kesää, mutta meikkivoiteen 15 kerroin tuntuu riittävän. Pari vuotta sitten saamani aurinkoihottuma käsivarsissa on saanut minut varovaiseksi. Iho ei ole palanut kertaakaan, enkä halua vanhaa ihoa. Katso vaikka täältä mitä aurinko voi saada aikaan.

Pienoinen ongelma on jalkani. Oikeastaan ongelma koskee koko koipea, vaikkakin capreissa ongelmaiho on polvesta alaspäin. Siis iho on niin valkoinen kuin olla voi. Siihen ei tartu aurinko, rasvalla tai ilman. Se ei ole ikinä palanut, muttei ole juurikaan edes punainen auringossaolon jälkeen.

Sain kokeiltavaksi Oriflamelta itsestäänruskettavaa suihketta ja se näyttäis ainakin jäävän ihoon kiinni suihkutuksen ja sivelyn jälkeen. Tummempi iho näkyy varmaan parin tunnin jälkeen. Olen sitä laittanut iltaisin suihkun jälkeen ja aamulla katsonut tilanteen. Ainut vika tässä rusketuksessa on se tasaisen jäljen saaminen. Aika hankalaa, koska suihkuttaessa aine on läpinäkyvää, joten pitää vain pitää peukut ristissä että kaikkiin paikkoihin tuli saman verran.

Ehkä voisi toimia ulkomailla jossa ei halua olla valkoinen luuranko kaikkien etelänmaiden ihmisten joukossa. Tosin ulkomaanmatkamme suuntautuu tänä vuonna vain Pohjoismaihin, joten liityn mielelläni toisten kalkkilaivan kapteenien joukkoon!

19. kesäkuuta 2012

"Kuntoile säkin nyt joskus!"

On kyllä laiskuus iskenyt kuntoilun suhteen. Se menee ja se tulee, se mieliala, jolloin tekee mieli tehdä jotain itsensä hyväksi. Tietää että se parantaa oloa ja tulee virkeämmäksi jälkeenpäin, mutta se lähteminen on NIIN vaikeaa. Kotonakin voisi tehdä, mutten halua yleisöä...

Pari vuotta sitten jumppasin Wii-konsolilla aikas paljonkin. Oli kaikenlaisia ohjelmia aerobicistä ihan hupijuttuihin. Kuntonyrkkeilykin on jäänyt, kun kertakortin kerrat loppuivat (jotka kyllä kestivät yllättävän kauan), joten uuden osto on edessä. Ehkä syksyksi ostan taas.

Siihen nyrkkeilyinnostukseen sain eilen potkua Wii-pelistä nimeltä Don King Boxing. Vähän on urpoa nyrkkeillä ohjaimet käsissä, mutta hyvän treenin sain eilen kun aina hävittyäni ottelun (story-mode) jouduin punnertamaan ainakin 10 kertaa. Nyt onkin sitten lihaksissa kipuja :) Sainkin punnertaa yli 6 kertaa...

Paras treeninaloittamisaika on muuten.... huomenna!

Tänään on liian kuuma, liian tuulista, ei ole kaveria, soittimen kuulokkeet ei pysy korvissa, kengät hiertää, ne ei ole tarpeeksi käytetyt, väärä kellonaika ruokarytmissä, on jano, on nälkä, reitti on liian tuttu, en uskalla muuttaa reittiä etten eksy, liian kylmä, liian nopeasti tulee hiki, ei voi samalla puhua puhelimeen, vaatteet hiertää...

Tuttuako? Join the club!

18. kesäkuuta 2012

Mistä on ihanat sunnuntai tehty?

Pitkistä yöunista

Ihanista herätyksistä "äiti, mustaherukkamehua!"

Sateen ropinasta ulkona

Ihanasta aamupalasta

Leffasta perheen kera

Lehden hausta laatikosta kun alkaa sataa

Blogikirjoittelusta

Tekstiviesteistä

Askartelujen suunnittelusta

Lapsen auttamisesta kun hän innostui tekemään barbeille vaatteita.

Itsetehtyjen Legovideoiden katselusta

Vierailusta Kummipojan synttäreillä ja herkullisesta suklaakakusta -> kerran vuodessa tosin!

Iloitseminen chilin muuttumisesta vihreästä keltaisen kautta oranssiksi

Odotuksesta huomiseen työpäivään ja uusiin haasteisiin.


Niistä on minun sunnuntait tehty

Kaappien järjestelyä osa 2

Olen perinteisesti sunnuntai-iltaisin kirjoitellut blogitekstit valmiiksi seuraavaa viikkoa varten ja ladannut kuvat koneelle ja päässyt myös lisäilemään niitä ihan rauhassa.

Nyt kun lapsilla kesälomat koittivat ja iltarutiineihin on tullut viivästyksiä kaikista käskyistä huolimatta (eihän lapsille voi sanoa että äiti tarvitsee nyt omaa aikaa!), niin blogikirjoitusaika on tiivistynyt 45 minuuttiin, mikä on todella vähän.

No mutta onneksi on tuo jalkapallo. Kun mies saapuu sunnuntai-illan harrastuksestaan, nappaan koneen mukaani ja istahdan sängylle näpyttelemään. Se kyllä ei ole paras mahdollinen asento kirjoittaa...

En aikonut tätä asiaa tänne kirjoittaa enkä kyllä aiheesta ottanut edes kuvaa. En vaan kehdannut vaikka sen asian jaan teille.

Mutta kismittää yksi aika pieni asia. Nimittäin vaatekaapin koko. Asiahan on nyt niin että lasten piti saada omat huoneet ja ne toteutettiinkin viime kesänä. Lapset jäivät alakertaan, me sullouduttiin yläkerran pikkuhuoneeseen, kera pikkuisten vaatekaappien. Ne tosiaan olivatkin jopa kapeampia kuin alakerran jättikaapit, joten joka kesä ja joka syksy joudun vähentämään vaatekasoja pienemmiksi. Joka kerran kun olen siivonnut kaapin, laittanut paidat ja housut siisteihin pinoihin, ne levähtävät alle viikossa ja sieltä ei sitten löydä enää mitään.

Henkarikaappi on sullottu jo täyteen.. hyllyjä on kuitenkin aika monta käytössä joten voin vain todeta että vaatteita on liikaa. Vaikka niitä vähennänkin aika ajoin.

Vaatehuone alakerrassa ei tuo mitään helpotusta tähän vaikka tarpeellinen onkin. Siellä ovat jo kausivaatteet - ja kengät, viinipullot (joo-o) ja liinavaatteet ja pyyhkeet, kaikki muistotavarat ja kirppiksille menevät vaatteet ja vaikka mitä. Täynnä sekin mokona.

Mutta onneksi on edes jotain paikkoja mihin sitten tunkea ylimääräiset. Eli kaikki kirpputorit ja lähetystorit ja muut vastaavat.

16. kesäkuuta 2012

Kaapin järjestelyä..

Löysin alakerran käsityö-tarvike-kaapistani muutaman kynttiläsomisteen, joita en ole käyttänyt vuosiin. Nyt päätin laittaa ne myyntiin, jos joku niitä huolisi. Tilalle laitoin jo kaikki decoupage-paperini, postimerkit, 11 peilitaulukehystä ja pannunaluspohjia. Niitä on säilytetty tähän asti öö.. sänkyni vieressä lattialla epämääräisissä koreissa. Tilaa ei ole liikaa. Löytyipä kaapista myös  jo ideoita joulukortteihin, kangaspaloja kasseihin ja kaikki ompelutarvikkeeni..
Mosaiikit eivät kyllä nyt mahdu tähän kaappiin...
Minikaapin sisältö

Jäi sinne kyllä vielä muutama kynttiläsomiste ja kynttilöitä.

Tahtoisin kovasti tehdä kehyksiä valmiiksi, jotta olisi lahjoja valmiiksi odottamassa, mutta mutta minusta ei ole siihen, että vaan aloittaisin tekemään. Niihin täytyy olla idea. Niiden täytyy sopia jollekin ihmiselle. Niissä täytyy olla teema. Joskus olen huolettomasti  päättänyt (tai ainakin yrittänyt), että alan vaan lätkimään postimerkkejä tai kuvia summamutikassa. Ei, siitä ei tule mitään, aina löytyy jokin erikoinen aihe, jota alan etsiä ja sit niitä tiettyjä ei ole tarpeeksi ja homma tyssää.



Vielä täytyisi etsiä kapea laatikosto alakerran rappusten alle pilattuani entisen. Siirtelin miehen autonpuhdistuspurnukoita toiseen laatikostoon ja hups, yksi niistä valui laatikon pohjalle. Pilallehan se meni. Onneksi oli jätelava pihalla jonne sen laatikoston pystyi heittämään.
Partylite-somisteita







15. kesäkuuta 2012

Lomalle lompsis!

Kuvien sommittelua ennen lakkaamista



Työkaveri lompsii lomalle tänään ja kun näin tämän vihreäksi maalatun Ikean peilikehyksen eräällä kirpputorilla, en saanut mitään muuta ihmistä mieleen kuin tämän pirtsakan vihreä-oranssisen tyypin! Ajattelin että tämä olisi piristys mökille..vaikka.

Samanmoisia kehyksiä olen ostanut Ikeasta, josta näitä saa puunvärisenä sekä mustana että punaisena. Kirpputoreilta niitä löytää kaikenvärisinä, osaan on jo harmikseni liimattu jotain epämääräistä ja siksi jää ostamatta. Olen ostanut vaaleanpunaisia ja ruskeita ja näitä vihreitä parikin kappaletta. Välillä myös ripustuskoukut on jo valmiiksi laitettuna mikä on plussaa.




Sommitteluvaiheen ja valmiin työn vaiheen välissä onkin sitten pari viikkoa aikaa. Etsin inspiraatiota ja rauhaa ja aikaa aika kauan. 5 päivää sitten sain tämän valmiiksi.

Tulos:

Mökkitaulu
Vähän hämärä kuva tuli tästä, mutta toivon lahjan saajan löytävän jotain itseään kiinnostavaa tästä. Tuo Eppu Normaali -postimerkki on kyllä paras, koska kuulin työkaverin puhuvan artistista vähän aikaa sitten :)

Lisäsin vielä kehykseen yhden yksityiskohdan ison kukan päälle, mutta se liittyy henkilöön henkilökohtaisesti etten ota siitä kuvaa. Olihan se näinkin jo hyvä.

14. kesäkuuta 2012

Lahja ystävälle


Mosaiikki-innostuksen myötä teen lahjoja myös ystäville ja sukulaisille. Halusivatpa he tai ei :)

Tämä komistus menee ihanalle ystävälle lahjaksi, joka täyttää vuosia kesäkuussa. Idea lähti pähkinöistä. Liimasin pähkinäkuvapaperin vaneripalan keskelle decoupage-lakkaa käyttäen ja isot mosaiikkipalat jotenkin vaan loksahtivat tähän.

Ja tämähän on pannunalusta, ei taulu :) Kuten eräs ihana sukulainen luuli pannunalusestaan.


Paketointi on, itselleni ainakin, aina iso osa lahjaa. Yritän kaikin keinoin välttää muovin ostamista, mutta aina sekään ei onnistu. Tämä paperi on selvästi sanomalehteä. Nauhat löytyivät omasta varastosta ja mikä parasta, ne voidaan käyttää uudelleen. Myös kortin kuvapuolen voi uudelleenkäyttää.
Paljon Onnea!














13. kesäkuuta 2012

Tulin, näin Lauri Tähkän ja....

Niin, eilinen Helsinki-päivän konserttisuunnitelmat meni hieman uusiksi monestakin syystä. Sinne oli ensin tarkoitus mennä kahden ystävän kanssa, mutta ne treffit sitten peruuntuivat. Lähtiessäni sinne, täällä kotona satoi kaatamalla vettä ja pukeuduin sittenkin pitkiin farkkuihin, pitkään takkiin ja mustaan Marilyn T-paitaan, ja olalla keikkui Marilyn-laukku.

Marilyn -laukku

Olin jo kotona päättänyt etten mene moiseen konserttiin ehtoinensa vaan kiertelen kauppoja etsien inspiraatiota askarteluihin ja ostan jotain jos sattuu silmiin sopivaa.

Tiger-kauppa tuotti Kampissa pettymyksen, ei ollut jättipyyhekumeja.

Seuraavaksi sukelsin Askarellin maailmaan, josta pujahdin Kellopeli-kauppaan, jossa ahmin silmin kaikkea vanhaa ja koristeellista ja käytännöllistä. Mitään ei sieltäkään tarttunut mukaan, vaikka tiesin, etten pääsisi noin ihanaan kauppaan pitkään aikaan.

Sitten menin kadun yli ja pääsin.. taivaaseen. Sinelliin! Se oli vielä jaettu kahteen eri kauppaan. Kiertelin ja kaartelin, mutten löytänyt mitään ostettavaa. Toki siellä oli nappeja ja nauhoja ja rautalankaa, mosaiikkia ja papereita liimattavaksi, mutten raaskinut. Olihan tavaraa jo ennestäänkin kotona. Eli taas iski tajuntaan: pitää olla selkeä suunnitelma mitä ostaa. Ei voi vanha muistaa.

Sitten. Suuntasin nokkani kohti Kaisaniemeä. Sitä paikkaa missä konsertti pidettiin.

Siellä ei ollu ahdasta. Väkeä oli paljon nurmikoilla makoilemassa, rauhallisesti. Olin hieman pukeutunut väärin, Helsingissä oli kesä. Ilman vettä. Huoh.

Menin aika lähelle sitä rajaa, jossa sateenvarjot ja pullot (joita minulla tosin Ei ollut mukana ) otettaisiin pois portilla. (sen jälkeen ehkä olisi ollut ahdasta) Seisoin siinä ehkä 15 minuuttia. Seuraavana esiintyisi Lauri Tähkä. Odotukset olivat korkealla.

Lauri Tähkä tuli lavalle, pikkuruisena, mustissa vaatteissaan. Laittoi kitaran soimaan. Vanha sanonta kuuluu: Tulin, Näin, Voitin. Minä: Tulin, Näin Lauri Tähkän ja Lähdin. En jäänyt edes kuuntelemaan laulua. Pelkäsin, vaikkei ehkä pelättävää ollut niin kaukana lavasta, että kohta lentää kaljapullo päähän tai että lokki kakkii takille tai joku yrittää ryöstää laukun. Kävelin pois. Jos olisi halunnut nähdä Chisun, olisi pitänyt tulla jo päivällä lavan eteen jonottamaan. Ja hän esiintyisi vasta klo 21. Ja sitä paitsi konsertti tulee telkkarista ilman pelkoja Nelosella 13.-17.6.

Kävin forumin Alepassa ja ostin itselleni jättilakritsituutin. Olin mielestäni ansainnut sen, koska olin kävellyt niin kauan ja senkin takia, etten ostanut mitään turhaa.

12. kesäkuuta 2012

Ja sitten... vettä!

Tässä juuri ajattelin lähteä Helsinkiin, Helsinkipäivää viettämään kun istahdin tietokoneelle kirjoittamaan yhden jutun. Vaihdoin farkkucaprit pitkiin leviksiin ja päälle laitoin sen ihanan uuden tunikan takin alle, kun...


Alkoi sataa kaatamalla vettä!
Nyt tässä sitten miettii että lähteäkö vai ei, sataako vettä myös Helsingissä vai ei... onpa ärsyttävää! Ehdin jopa chilitkin kastella töistä tullessa, hieman turhaa kai sitten.

Nettisivuilla sanotaan: "... sateenvarjojen käyttö on kielletty, joten sadetakki mukaan..."
No pitäkää konserttinne. Tekis silti mieli mennä Kampin ihaniin askartelukauppoihin...

Näin lauantaina ostoksilla Anttilassa ihana valkoisesta metallilangasta tehdyn sydämen, johon oli kieputettu ohuemmalla langalla kiinni nappeja ja helmiä. Sanoinkin ystävälleni että minä vaan täällä mietin miten tuommoisen saisi itse tehtyä. Helposti jos olisi se sydän! Ja helmiä. Ja ihanan värisiä nappeja... tuumasta toimeen?

Helsinki-päivä

Tänään on Helsinki-päivä ja vaikken olekaan helsinkiläinen (Paljastus!), ajattelin lähteä päivää tai enemmänkin iltaa viettämään Helsinkiin. Radio Aallon konsertti kiinnostaa eritoten, jossa esiintyy mm. Erin, Rasmus ja Chisu. Kaikki esiintymisajat on määritelty täällä nettisivulla, joten jokainen voi valita ajan jolloin menee kuuntelemaan. Tosin väkeä "saattaa" olla paljon ilmaiskonsertissa ja hyvän kuuntelupaikan saaminen vaikeaa. Mutta yrittänyttä ei laiteta!

Asukuvia ei ole tapana ollut laittaa tänne mutta ajattelin laittaa tämän:

farkkucaprit sekä lempparikengät. Kuva on aivan kamala (näytänkö tuolta oikeasti...!) mutta paita aivan ihana. Tietysti toivon, että olisi hellesää että pääsisin tätä käyttämään. Paita näyttää aivan äitiysmekolta, mutta päällä se ei tunnu siltä.

Huom! Oranssinvärinen kello!

11. kesäkuuta 2012

Uudet ulottuvuudet

Sunnuntai valkeni ihanan aurinkoisena ja... sumuisena. Kasvoissani kuumotti jokin ihme... Peilin edessä totesin, että silmäpussit ovat jotenkin turvonneet. No kai ne aamuisin on muutenkin mutta nyt jotenkin erityisesti. Teinkö jotain erikoista eilen?

No niinpä. Pidin naamiota normaalin ajan kasvoillani, mutta taisinkin  olla sille sitten yliherkkä. Eipä tullut mieleenikään noudattaa ohjeita "kokeile ensin pieni määrä käsivarteen, jos yliherkkyyttä ilmenee, älä käytä tuotetta". Tarkistin tuoteselosteen. Walnut.. Joo pähkinää. Kiva. Olo oli kuin... en löydä tähän sanoja mutta turvonnut olo oli kasvojen alueella. Se ei näkynyt onneksi, mutta tuntui inhottavalta. Olipa tehokasta. Vähän hydrokortisonia naamaan ja menoksi.

Grilliruoan jälkeen lähdimme ostamaan chileille uusia ruukkuja. Niitä löytyikin sitten Bauhaussista kivasti ja multaa..

Miehen kasvattamat chilit pääsivät isompiin ruukkuihin. Taitaa silti istuttaminen olla naisten hommaa, ainakin itselle se tuli puun takaa. :) No ainakin sain olla hetken rauhassa ja ottaa aurinkoa samalla. Kivasti olivat juuret kasvaneet ja tarvitsivatkin jo uutta multaa ja tilaa. Nyt toivotaan, ettei tule hallaa ja kylmää, että saadaan satoakin. Aji Cristalissa on jo isoja Chilejä ja Bolivian rainbow'ssakin, mutta ne menee koristekasvien puolelle.

10. kesäkuuta 2012

Yllätysten lauantai

Sain perjantaina "hätähuudon" puhelimeeni. Yksi ystävistäni laittoi viestin puhelimeen ja pyysi minua soittamaan pikimiten. Minähän soitin ja sovimme iloisesti että tapaisimme toisemme jo seuraavana päivänä kauppakeskus Jumbossa shoppailun merkeissä. Näemme todella harvoin pienoisen välimatkan takia, mikä on harmi, sillä olemme tunteneet toisemme jo yli 25 vuotta.

Sovimme, että tapaisimme toisemme Prisman lähellä, jännitin todella ajamista Jumboon, koska kerta oli ensimmäinen. Sainkin auton ihan kivaan paikkaan ja olin juuri soittamassa ystävälleni, että missäs oot kun kuulin edestä nimeni! Mikä sattuma!

Kiersimme vaatekauppoja; Lindex, Kappahl, H&M. Kappahlista tarttui mukaan ORANSSIN värinen alusasusetti, ei voi muuta sanoa kuin että sopi kuin nenä päähän. Kolmet yläosat tarttui mukaan sovituskoppiin. Niitä sovitellessa saimmekin kokea saippuaoopperadraamaa ulkopuolella.. Pariskunta lapsen kera oli vaateostoksilla ja mies ja nainen kävivät keskustelua vaatteiden sopivuudesta naiselle. En yhtään tiedä millaisia ihmisiä siellä oli, mutta nainen selvästi haki hyväksyntää mieheltä vaatteesta, josta tykkäsi. Mies tokaisi vain, että "toi näyttää siltä ku joulukinkku olis vetänyt sen verkon ympärilleen". Siis aivan kamalaa kuultavaa! Olisivat pitäneet pienempää ääntä. Huh.

Lindeksille päästyämme iskin silmäni jo aikaisemmin näkemääni tunikatoppiin ja tiesin että se on saatava, mutta sitä olisi myös koetettava. Draamaa ei tässä putiikissa ollut, vain asiakkaita vapaisiin koppeihin ohjaileva vauvan äiti joka puhui samalla puhelimeen. Huvittavaa :)

Kuva ei anna oikeutta tunikan kauneudelle. Se myös näyttää paremmalta päällä ja vielä paremmalta se näytti kun katsoin itseäni kaupassa peilistä.
Aika tarpeeksi lähellä oranssia, eikö?

Shoppaillessa tulee nälkä, joten suuntasimme Chicosiin. Tavallisuudesta poiketen tilasin itselleni Thelma&Louise-hampurilaisen lisukkeineen, joka oli kyllä aika hyvää. Paras annos on varmaan Bonnie&Clyde, jota syön yleensä aina. Palvelu oli hyvää tällä kertaa ja nopeaa. (kuvia ei ole kun oli vaan oma kännykkä mukana, tähän täytyy tulla muutos, blogin hyväksi!)


Loppuilta kotona menikin ihan penkin alle. Olin jostain syystä aivan väsynyt, jonka sitten vaan totesin johtuvat hampurilaissämpylän syönnistä, ihanasta jäätelöannoksesta päivän päätteeksi sekä vedenjuonnin puutteesta. Eipä vapaapäivänäkään pitäisi jättää väliin tärkeitä rutiineja. Ja joo, myös kofeiininjuonti jäi kokonaan sinä päivänä...

Illalla otin ihanan kuuman suihkun, levitin kasvoilleni ihanan mansikkakreemikasvonaamion ja sivelin ihoani BodyShopin mansikka BodyButterilla. Ihana olo!

7. kesäkuuta 2012

Perjantain hohtomenot!

Perjantaina työpaikkamme oli hieman erilainen. Sauvakävelimme ihanassa metsässä, söimme valtavan hyvää ruokaa ja pidimme palaveria muutaman tunnin. Ihanan erilaista!

Illalla suuntasimme pienemmällä porukalla illanviettoon Flamingoon, hauskanpidon keitaaseen. Päämääränä oli hohtominigolf, jota kukaan meistä ei ollut aiemmin kokeillut. Tarkoituksena oli siis lätkiä hohtopalloa hohtomailalla äänitehosteilla varustettuja ratoja pitkin. Amerikkalaistyyppisiä ratoja oli paljon ja pimeää siellä oli. Yhteensä ratoja oli 15 ja 4 niistä sijaitsivat kauhualueella, jonne ei ole asiaa alle 9-vuotiailla eikä kyllä heikkohermoisillakaan. En varmaan ole ikinä kirkunut niin paljon missään, vaikka en yleensä pelkää ruumiita :) Ihanan karmivaa, suosittelen! En aio paljastaa tämän enempää, kannattaa siis mennä kokeilemaan.

Valitettavasti paikasta ei ole yhtään kuvaa koska kännykän-kamera-on-edelleen-rikki.

Ai joo, ajattelin että golfarin vaimona en voi hävitä.. Voitto tuli :)

6. kesäkuuta 2012

Pieni nostalgiapläjäys

Lempilauseeni on nykyään: "silloin kun äitinne oli pieni..."

Oli muistaakseni Start! -muroissa kuivattuja rusinoita ja ne piti aina noukkia pois. Pitkään olen haaveillu noiden murojen ostamista, mutta hinta on kauhistuttanut. Yli 3€ niin pienestä paketista on mun mielestä paljon. Tai taitaa se paketti olla isompi kuin ennen.. (en mä nyt joka asiassa ole pihi, enkä kyllä myönnä sitä monillekaan!).

Viikko sitten uskaltauduin. Lapsille on omat murot, tuskin he näitä haluaisivat ainakaan maistaa.

Siinä kävi sitten niin, että sain ehkä kolmena aamuna jogurtin joukkoon "aloita päiväsi Start!- muroilla!"- biisin muroja, kun ne jo loppuivat. Lapset tähän: " Mutta kun ne oli niin hyviä..."

Vinkki: osta jotain tosi hyvää ja uutta itsellesi niin äkkiä lapsesikin tykkäävät niistä. Mitähän herkullista sitä tekisi "ihan vahingossa" kasviksista niin alkais maistumaan lapsillekin?

5. kesäkuuta 2012

Itsetehtyjä lahjoja

Taisin laittaakin tämän mosaiikkipannunalusen kuvan jo aikaisemminkin julki, mutta tässä se uudestaan. Isoäitini viettää kesäkuussa syntymäpäiviään ja puuhastelin hänelle tällaisen. Valitettavasti mosaiikkivarastossani ei ollut vaaleanpunaista, joten sain tyytyä vaaleansiniseen. Toimii silti ihan hyvin. Niissä juhlissa sunnuntaina ei kiristänyt kravatit, ei haitannut harmaat hiukset eikä ikä. Ikähaitari olikin laaja; 0-90 vuotiaaseen oli väkeä parhaimmillaan :)
Ihan parasta.
Tämän lahjan saaja ei olekaan ihan lähin tuttavani, vaikka siltä tuntuukin. Rasia on koristeltu postimerkeillä, lehdistä leikkaamillani kuvilla sekä pitsinnäköisellä lautasliinalla. Sisällöstä voi lukea lisää täältä.

4. kesäkuuta 2012

Lahja ystävältä

Pitäähän minun nyt laittaa tämä koru tänne näytille, pitsinen sen minulle lahjaksi antoi ja on yksi mieluisampia koruja. En ennen ole ollut helmi-ihminen, mutta kummasti sitä ihminen muuttuu ajan myötä.

Aivan minun väriseni!

Korkokenkien paras kaveri lauantaina oli..

No tietysti Tukholman Desigualista tammikuussa löytynyt pitkähihainen mekko. Lähdin lomamatkalla varta vasten ostamaan mekkoa, jota voisi sitten käyttää tilaisuuksissa, joissa farkut ei ole sovelias asu. Olen ostanut 2 D-hametta, mutta ne ovat niin kesäisiä... ja ihania. Yhden tyylikkään liivihameen omistan, mutta se sopii kaikkein parhaiten oopperaan. (eh, en kovin useasti nyt oopperassa käy, mitä nyt lahjaksi saanut lippuja mutta sekin etuus on poistunut). Onni oli myötä ja mekko löytyi. Ja tässä se on:


Kieltämättä se näyttää hieman paremmalta päällä mutta vielä en pysty kuvaamaan itseäni itse. Ja lasten kuvaustaitoon en ihan vielä luota.

The Kengät!

Tulipa juhlittua viikonloppuna erilaisissa juhlissa, joista kerron lisää toisaalla. Haluaisin jakaa teidän kanssanne mun parhaimmat kengät, joita ilman en pärjää.
En ole mikään kenkien ostaja, en oikeastaan välitä ostella kenkiä ja olen aika kranttu myös. Oranssiset kengät ovat tietysti aina hakusessa, mutta sellaisia en ole vielä löytänyt. Ainakaan minun hintahaarukkaan sopivia. Olen pihi tässä suhteessa. Ja säilytystilat kengille ovat olemattomat...
Mutta lauantaiset ylioppilasjuhlat olivat onneksi sisällä ja sain pitkästä aikaa käyttää korkokenkiä. (minulla on vain yhdet!!) Ne ovat ostettu Tallinnasta (liikkeen nimeä en muista :(), ja silloinkin etsin sitä täydellistä kenkää. En pidä piikkikoroista, mutten halunnut mitään tosi matalaa juhlakenkääkään. Mutta nämä violettiin vivahtavat Marco Tozzi - korkkikset löytyivät sattumalta, ovat kokoa 37 (jalkani koko on 38) mutta sopivat kuin valettu! Ne käyvät monen eri asun kanssa ja ovat jotenkin ajattomat. Ja niillä on taivaallisen hyvä kävellä. Ehkä jossain vaiheessa löydän ne oranssiset, jotka sitten käyvät vain jonkun tietyn mekon kanssa ja niissä ei ole tuota nauhaa päällä...




Toiset luottokengät löysin viime kesänä Helsingin Aleksi 13:sta myymälästä, jossa kävin ihastelemassa Desigualin vaatemallistoa. Olin kai päättänyt, että heitän vanhat kävelykengät pois ja ostan El naturalistan ihanat kengät joissa on taivaallista kävellä. Minulla oli ennestään talvikengät samaa merkkiä, joten tuttu oli. Nämä olivat sitten parhaat, tietysti olin edellisvuonna nähnyt oranssiset mutta silloin ei 110€ budjettiin mahtunut.. Vielä minä....!

3. kesäkuuta 2012

Erilainen ylioppilaslahja

2.6.2012 serkkuni pääsee ylioppilaaksi ja ajattelin antaa jotain erilaista lahjaksi. Mutta koska en halunnut antaa pelkästään rahaa ja en kauhean hyvin häntä tunne enkä tiennyt onko jollekin erityiselle tavaralle tarve, kyselin häneltä vaivihkaa kaikenlaista. Toiveena oli sitten jotain tarjoiluastioita (niitä ei kuulemma koskaan voi olla liikaa:) ja kun kysyin, että mitä väriä hän käyttäisi mielellään jos kyseessä olisi asuste tai laukku, niin vastaus kuului että oranssia ja tummansinistä.




popcorn-kulho
Olen pitkään haaveillut Bruka Designin astioista ja ajattelin, että sellainen on saatava. Siitä tuli ihan pakkomielle. Olisi ollut tarjolla muutakin, mutta... Sitä saikin metsästää tovin. Helsingin Stockmannilta sellainen sitten löytyikin!

Popcorn- laatikosta onkin jo kuvia toisaalla .

Ja laatikon sisällä on....pussi popcornin jyviä!

Ajattelin että kulhoa voisi käyttää vaikka salaattiastiana, niin lisäsin salaatinottimet. Lisäksi täydensin lahjaa rahallisesti ja ostin vielä Stockmannin lahjakortin, jolla opiskelija voi hankkia vaikka ruokaa!


.
 En halunnut lahjaa kääriä sellofaaniin, joten pyysin ystävääni (Pitsinen.blogspot.com) tekemään lahjakassin. Siihen tuli sitä oranssia ja tummansinistä. Se on kääntökassi, joka on mielestäni todella kätevä. Ja kauniskin. Sitä voi siis käyttää ihan millaisena kassina vain.

ihana oranssi ja sininen pitsi koristavat tätä puolta


Tuunasin vanhan muistinipsumme vielä mukaan. Oranssin sanomalehtipaperia ja decoupage-lakkaa tekee ihmeitä!



kassin kääntöpuoli on hillitty sininen




Lukijat