Hae tästä blogista

30. huhtikuuta 2012

Käsillätekemisen iloja

Minun suvussani on paljon käsillään tekeviä ihmisiä. Isäni äiti kutoi sukkia ja maalasi posliinia, ihan käyttöönkin asti. Minulla on itselläni yksi pullalautanen joka on hänen käsialaansa. Äidinäiti virkkaa, kutoo sukkia ja lapasia, tekee tilauksesta nuken tai barbien vaatteita.  Äitini kutoo ja virkkaa ja tehnyt joskus vaatteitakin minulle kun olin pieni. Veli osaa piirtää taitavasti ja isä oli kätevä puutöissä. Ja lapsetkin ovat perineet taitoja.
virkattu kori
 
Eli verissä olisi käsillätekemisen taito.

 Minä en innostunut koululaisena juuri mistään pakkopullasta. Muistan että tein yhdet lapaset, shortsit, paitapuseron, pannumyssyn ja pannunalusen mosaiikeista. Huh, aikamoista vääntöä oli saada jotain edes aikaiseksi.

Jätetään ne kouluajat nyt taakse...

kehykset


Nykyään (älkää kysykö milloin tämä alkoi) mä teen aika ajoin jotakin käsilläni. Sanotaan nyt pari vuotta sitten Wanhan Sataman käsityömessuilla näin mosaiikkia myyvän yrityksen ja innostuin! Ei näyttänyt tai vaikuttanut vaikealta ja ostin vinon pinon lasimosaiikkipajoja joita mursin pihdeillä ja liimailin joko peilinkehyksiin tai tein pannunalusia. Kivaa ja helppoa! Nyt olisi mahdollisuus tehdä ulos ruukkuihin koristuksia. Oikea kiinnitysaine vaan puuttuu J harmi, kun ei ole tallella yhtään työtä nyt, josta ottaa kuvaa, mutta lupaan laittaa malleja tänne, kun saan oivan inspiraation.
isoäidinneliöitä
 
Isoäidinneliöiden virkkausinto alkoi helmikuussa 2011 kun anoppini toivoi saavansa isoäidinneliöpeittoa syntymäpäivälahjaksi loppuvuodesta. Onneksi oli paljon aikaa! Opin neliön teon aika äkkiä ja muutama ruutu tulikin nopeasti. Äitini ja mummini auttoivat kivasti... ja lopputulos oli se että elokuussa kun oli aika alkaa kursia peittoa kokoon, minulta kysyttiin että montakos olet virkannut... Kesäksi koko homma unohtui ja innostus alkoi uudestaan vaan vastaukseni oli  ” n. 8 kappaletta ”  kun muut olivat virkanneet yhteensä 150. Eh, aika koomista... Mutta  nyt innostuin pari kuukautta sitten tekemään lisää ja niistä tulee itselleni jonkinmoinen huivi, saapa nähdä!

laukku minihameesta

Decoupage-lakkailu onkin aika uusi harrastus, olen tehnyt lahjaksi postimerkeistä liimailtuja peilin kehyksiä. Niitä löytyy ainakin yksi facebookin sivuilta. Kaikki ylimääräiset postimerkit maasta ja aiheesta riippumatta ovat tervetulleita... J

Ompelukoneen omistan joo mutten ole kovin innokas käyttämään sitä. Siitä on nimittäin katkennut niin monta neulaa etten viitsi enää yrittää. Pitäisi kai viedä se huoltoon.

Pääsiäisen aikaan olimme Tallinnassa ja pääsin unelmieni kauppaan. Karnaluksin askartelukauppaan, jossa on nappejavetoketjujavillalankojahelmiähakastaneulaa ja vaikka mitä kaikkea ihanaa näprättävää. Ostin sieltä yhteen takkiini uudet napit ja ajattelin että tulen takaisin miljoonan idean kera vielä tänä kesänä.

Humana-nimisestä liikkeestä (Viron Fida) nappasin muutamalla eurolla kasan vaatteita joista kehittelin uutta. Yhdestä minihameesta tuli sitten laukku. aika kiva, vaikka säätämistä se vielä vaatii.

Kaikkea kivaa voi tehdä, vaikkei kauhean kätevä olisikaan käsistään.

29. huhtikuuta 2012

Elokuvien huumassa

Olen mielestäni elokuvien suurkuluttaja. Minulle kelpaa draama, toiminta, komedia ja kauhu. Olin perjantaina kotona illalla yksin (jälkeläiset tainnutettu, mies saunaillassa) ja päätin katsoa sen elokuvan kuin haluan.

Tv:stä tulisi ihana Uneton Seattlessa, mikä on rakkaustarina miehestä joka jää leskeksi ja jonka poika soittaa radio-ohjelmaan, jotta isä voi kertoa tunteistaan. Toisella puolella maata, tämä siis Amerikassa, on nainen joka kuulee tarinan ja rakastuu. Tuntemattomat rakastuvat tuntematta edes toisiaan...

Päädyin silti leffa-arkistojemme luokse. Kaapista löytyy Dirty Dancing ( klassikko!), Pretty Woman( aihe vähän :( mutta silti mun fave), Mamma mia(ihana ABBAN musiikki), Titanic(Leo ja Kate :), Sex and the city (N.Y :), Highlander (Queenin musiikki), Inception (unimaailma), Matrix 1-3 (piti katsoa monta kertaa ennenkuin ymmärtää), Paluu Tulevaisuuteen 1-3 (idea vaan niin mainio ja klassikko), Star Wars (surullinen ja hyvin keksitty tarina), Harry Potter (huonosti tehty leffat mutta viimeinen osa onkin paras), Mr&Mrs Smith (juuri sitä actionia josta tykkään), The Fifth Element (tää vaan on paras) ja Coyote Ugly (mitä ujosta tytöstä tuleekaan), vain muutamia suosikkeja mainitakseni. En voi tällä hetkellä mennä seisomaan leffahyllyjen eteen ja luetella kaikkia suosikkejani. Tila ei riittäisi! Osa noiden elokuvien tarinat kiehtovat minua, toiset ovat vaan klassikoita jotka jokaisen kuuluu nähdä. Joidenkin tarinat saavat minut itkemään ja itkenkin aika herkästi leffoja katsellessa. (Kirjoittajan välikommentti: kokeile katsoa kadonneen jäljillä-sarja ilman kyyneliä!)

Jodie Foster, Drew Barrymore, Brad Pitt, Tom Cruise ja Anthony Hopkins ovat suosikkinäyttelijöitäni,  jotka tulevat heti mieleen. Mutta en yleensä valitse elokuvia sen mukaan ketä siinä näyttelee, kokonaisuus ratkaisee. Käymme leffoissa toisinaan ja yleensä en edes ehdi katsoa mitään arvosteluja, ehkä parempi niin.

Black Swan - elokuva oli niin karmasevan järkyttävän kauhea etten tahdo nähdä sitä uudestaan. Emmekä omista sitä edes. En voi suositella sitä kenellekään, vaikkakin oli erittäin taitavasti tehty.
Inception oli myöskin karmivan todellinen mutta se toistaiseksi odottaa hyllyssä. Näin sen leffassa, isolla screenillä joka pysäytti.
Iron Sky on ehdottomasti parhain elokuva mitä olen nähnyt ja lisäksi suomalainen. Pisteet siitä.

En osannut siis päättää niin monesta vaihtoehdosta joita löytyi hyllystä joten...

...Television elokuva ei jatkunutkaan niin kuin muistin. Ja loppuikin ihan eri lailla kuin muistin. Niin. Luulin katsovani elokuvaa "Sinulle on postia" jossa näyttelijöinä ovat Tom Hanks ja Meg Ryan. Kuten tässäkin elokuvassa! Uneton Seattlessa on kuvattu v 1993 kun taas Sinulle on postia 1998 ja siinä saadaan sähköpostia. Ensin pari lähettelee maileja ja IRL ne inhoaa toisiaan...loppu onkin historiaa :) Taitaa olla jo toinen kerta kun erehdyn tällä tavalla.

Elokuvissa voi elää haavemaailmassa. Siellä tapahtuu ihania asioita ja sitten siellä tapahtuu myös kamalia asioita.Sitä voi helposti samastua roolihahmoihin ja antaa ajatuksen, unelmien lentää ihan mihin vain.
Fantasiaelokuvatkin ovat mieleeni kuten The Neverending story, Alice on Wonderland (Johnny Depp), The Labyrinth, Jali ja suklaatehdas ja monia muita. Katson myös mielelläni jälkeläisten kanssa elokuvia. Olen nähnyt n. 20 Barbie elokuvaa, Disneyn elokuvia ja sitten katsonut pojan kanssa elokuvia jotka ovat K11, eli Potterit, Star Warsit yms...

Listoja voisi jatkaa loputtomiin.


Mitä elokuvia te katsotte mielellänne?



27. huhtikuuta 2012

Sokerista..

Joulusta asti olen taistellut, mutta en ole päässyt irti. Oikeastaan en ole kyllin tarpeeksi edes yrittänyt.
Tuli alkuvuodesta syntymäpäivät, helmikuussa lasten hiihtoloma, maaliskuussa lasten synttärit ja huhtikuussa pääsiäinen. Ja kohta on vappu.

No mikä? No sokerihumala! Hankala kaveri, josta tulee riippuvaiseksi. Tiedän olevani joko tai -tyyppiä. Joko en syö ollenkaan tai sitten sitä on saatava joka päivä! Pikkaisen arka aihe kirjoitella, kovinkaan moni ei tiedä että olen syönyt lähes joka päivä. Liian helppo töiden jälkeen piipahtaa itsekseni kaupassa ja ostaa... omenoita. Ei kun karkkia. Ihan pieni määrä vain.

Seuraavana päivänä sama juttu. Vaikka rahanmeno yhtenä päivänä ei olekaan hirmuinen, kuukausimäärässä se on varmaan aika paljon. En koskaan säästä kuitteja. Ehkä pitäisi. Välillä yritän sanoa itselleni, että en sentään ole alkoholisti joka olisi nesteistä riippuvainen tai en toki tarvitse tupakkaa, myrkkyä koko sätkä. Saan usein kuulla, kun mietin seuraavaa suunpalasta suklaakakkua tai muffinia, tai kun yritän vältellä kiusausta ottaa karkkia kun sitä on tarjolla ja ilmaista, että " Sähän oot noin hoikka, kyllä sä voit ottaa vielä lisää". Joo-o, olen päässyt tähän 10 kiloa matalempaan painoon ajattelemalla mitä syön, ja liikkumalla.

Liikkuminen on toki jatkunut, sählyä kerran viikossa ja kuntonyrkkeily 1-2 kertaa viikossa. Nyt kun kevät on tullut, on pyöräilykin maistunut. No kiloistani en olekaan huolissani.

Mutta käännekohdasta minun piti kertoa.

Torstaina ajattelin surua ja ajattelin piristää itseäni ja työpaikan naisia herkuilla. Yleensähän se on ollut pussillinen karkkia tai itsetehty juustokakku. Tosi terveellistä. Torstaina kävin aamulla kaupassa ja mukaani tarttui pussillinen omenoita ja päärynöitä sekä tuore ananas, sekä pieni pussi karkkia. Ananas oli maailman paras keksintö. Se on ihan älyttömän makeaa, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja siitä riittää monelle! Kiitosta tuli herkuista. Söin aika paljon kaikkea. Vatsa tuli täyteen eikä tehnyt töistä lähtiessa karkkia mieli. Sama juttu tänä iltapäivänä, kävin kyllä kaupassa, mutta ohitin karkkihyllyn. Annan kyllä itselleni luvan ostaa ja syödä makeaa, mutta joskus pitää tehdä (tämä tuli ehkä vähän huomaamatta) täydellinen stoppi että kroppa tajuaa puhdistautua luonnon omin keinoin.

Sellainen virkeä oli on nyt ja sählytreeni teki tosi hyvää eilen illalla.

Nyt herkuttelemaan paistetulla kalalla jossa päällä pestokastiketta. :)

22. huhtikuuta 2012

Tänään vapaaehtoisena ja muuta

Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni kirpputorin roudarina. Pesti alkoi jo eilen naapurin rouvan kanssa, mutta hänen autollaan. Olin saanut sellaisen kuvan, että roudarina on ihan kamalaa eikä kukaan halua sitä hommaa. Ihan totta! Roudarina olo käsittää sen, että otat takakonttisi täyteen yhdistyksen tavaraa ja viet sen yhdistyksen tiloihin kirpputorilta ja päin vastoin. Tänään tosin vein yhden satsin ja sit piti tehdä vielä toinen reissu, mutta mulla ei ollut kuin aikaa tänään, vaikka aurinko poltti otsassa. Palkaksi sain vielä 4 cupcake'a ja suolapähkinöitä, joita rakastan. Ei pöllömpi diili :) Aion olla jatkossakin!

Rakastan kirpputoreja! Olen aika pihi ostamaan vaatteita kenellekään uutena. Lapset toistaiseksi kelpuuttavat vielä käytettyjä vaatteita mikä on ISO helpotus. Mies ostaa kaiken uutena, mutta se on hänen tyylinsä. Itselleni olen sovitellut nyt keväällä kaupoissa oranssinvärisiä vaatteita, mutten ole löytänyt sitä WOW!-vaatetta, joten henkariin ovat jääneet.

Yhtenä poikkeuksena teen Desigual-vaatemerkin kanssa. Niitä kun ei saa käytettynä (huutonetissä on mutta tuskin käytettyjä) ja ostan niitä, kun satun kauppaan (jota ei ole Suomessa) ja löytyy edullinen kappale, jota ei taatusti löydy muiden päältä (hintaluokkaa alle 50€ :) Piheys iskee tässäkin, tai ainakin lompakon nyörit.. Aikaisemmin ostin Espritin ja Tommy Hilfigerin vaatteita kaupoista, mutta kyllästyin. Yhtään Desigualin vaatetta en ole pois heittänyt tai myynyt eteenpäin, ja yritänkin suosia "kestävää kehitystä".

Mutten voinut pari viikkoa sitten olla ostamatta itsepalvelukirpputorilta turkoosia t-paitaa jossa oli söpö musta kissa ja alla luki KillerKitty! Pidin päällä sitä kuntonyrkkeilyssä ja joku sanoi sen sopivan erityisen hyvin tänne treeneihin. Siitä keksin nimen blogiin. Mun mielestä se oli niin osuva. Vaikkakin vähän väkivaltaisen oloinen, jollainen en koe olevani.

Kunpa vain olisi aikaa käydä enemmän kirpputoreilla. Viikonloput ovat yleensä aika täynnä ohjelmaa, viikolla on treenejä ja töitä ja ruoanlaittoa ja siivousta. Mutta ehkä sitten joskus! Yleensähän ne vaateostokset on aika ex tempore-ostoksia... Kaveri pitäisi löytää joka lähtisi mukaan. Anyone? :)

Lukijat